Hallitusten mukana vaihtuvat myös kehityspolitiikan painotukset. Neljä vuotta on liian lyhyt aika kestävien muutosten tavoitteluun. Suomi tarvitsee pitkän aikavälin kehityspoliittisen ohjelman.
Suomen kehityspoliittinen ohjelma uusitaan aina hallituskauden vaihtuessa neljän vuoden välein. Ohjelman prioriteetit saattavat muuttua suurestikin. Painotusten muutos heijastaa kulloisenkin hallituksen politiikkaa ja välillisesti eduskuntavaalien tulosta.
Tämänkeväisestä vaalikeskustelusta jäi mieleeni Keskustan puheenjohtajan Juha Sipilän toteamus siitä, että neljä vuotta on lyhyt aika isojen muutosten toteuttamiseen. Edellisessä työssäni sosiaali- ja terveysministeriössä koin valmistelijan näkökulmasta monesti tämän ilmiön. Yhteiskunnalliset uudistukset vaativat erilaisten sidosryhmien ja intressitahojen osallistamista. Päätösten tekeminen on mahdollista vasta, kun on saavutettu eri ryhmittymien yhteinen näkemys ratkaisusta.
Kehitysyhteistyössä tavoitellut muutokset kypsyvät hitaasti. Hankkeissa on löydettävä paikalliset kumppanit, saavutettava heidän luottamuksensa ja sitoutuminen tavoitteisiin, luotava yhdessä tekemisen tavat, pidettävä muutostyötä liikkeessä ja tarpeen mukaan muutettava toimintatapoja. Tarvitaan vuorovaikutusta, johdonmukaisuutta ja aikaa, jotta kestävät tulokset saavutetaan.
Suomen kehityspolitiikan periaatteista ja prioriteeteista tulisikin määritellä kehityspolitiikan pysyvä perusta, joka edustaisi suomalaisia kehityspoliittisia arvoja. Näitä ovat ihmisoikeudet, eriarvoisuuden poistaminen, tasa-arvo, naisten, lasten ja erityisesti tyttöjen aseman parantaminen, seksuaaliterveyden ja -oikeuksien edistäminen, koulutus, ihmisarvoinen työ, demokratia ja kansalaisyhteiskunnan roolin vahvistaminen. Jokainen hallitus voisi pitkäaikaisten periaatteiden pohjalta määritellä haluamiaan painotuksia, ottaen huomioon globaalin kehitysympäristön. Esimerkiksi Belgiassa ja Ranskassa on säädetty kehitysyhteistyölaki, joka määrittelee kehityspolitiikan ja -yhteistyön perustan.
Pitkäjänteisyys parantaa myös hanketyön laatua. Kehitysyhteistyöhankkeet evaluoidaan yleensä niiden päättyessä. Vaihtuvat kehityspoliittiset prioriteetit saattavat merkitä sitä, että arviointivaiheessa on erilainen ohjeistus kuin suunnitteluvaiheessa. Arvioinnin tulokset jäävät hyödyntämättä, jos niissä arvioidaan vanhojen prioriteettien saavuttamista.
Suomen kehityspolitiikan painotuksiksi ihmisoikeudet ja seksuaaliterveys
Seksuaalioikeudet, seksuaaliterveys sekä perhekäsitys ovat kehityspolitiikan kiistanalaisia kysymyksiä. YK:n väestö- ja kehityskomission kokouksessa huhtikuussa New Yorkissa teemana oli ”YK:n väestö- ja kehityskonferenssin toimintaohjelman aihealueiden sisällyttäminen post-2015 agendalle”. Konsensusta julkilausumasta ei saavutettu, mikä on ennennäkemätöntä!
Suomen kehityspolitiikan tulee jatkossakin olla ihmisoikeusperustaista. Tyttöjen ja naisten koulutus, terveys ja oikeudet ovat yhteiskunnan kehittymisen avaintekijöitä.
