Arabikevään aloittajat äänestävät Tunisiassa

Tunisialaiset äänestävät sunnuntaina 26. lokakuuta parlamenttivaaleissa. Vaalit ovat arabimaailman tulevaisuuden kannalta hyvin tärkeät.

Arabikevät ei ole lunastanut siihen ladattuja odotuksia. Esimerkiksi Syyriassa käydään täyttä sotaa kolmatta vuotta ja Libya on ajautunut sekasortoiseen tilaan. Egyptissä vanha autoritäärinen hallintomalli on tehnyt paluuta.

Myös Tunisian taival diktaattori Zinedine Ben-Alin valtakauden tammikuussa 2011 päättäneen vallankumouksen jälkeen on ollut kivikkoinen. Silti arabikevään aloittaneesta maasta on tullut eräänlainen toivonpilkahdus Pohjois-Afrikan ja Lähi-idän alueella.

Kokosin kuusi pointtia maan tilanteesta ja vaaleista.

1. Miksi Euroopan ja Suomen kannattaisi olla kiinnostunut vaaleista?

Tunisian vaaleilla ja niitä seuraavalla kehityksellä on suuri symboliarvo: pieni, 11 miljoonan asukkaan maa voi näyttää esimerkkiä siitä, että demokratia voi toimia myös arabimaissa.

Tunisialla on merkitystä myös kansainvälisen terrorismin uhan näkökulmasta. Syyriassa ja Irakissa jihadistien riveissä taistelee yleisen arvion mukaan noin 3 000 tunisialaista. Tunisiaan tarvitaan vakautta ja taloudellista kehitystä ennen kuin he palaavat takaisin.

2. Miten edellisissä ensimmäisissä vaaleissa kävi?

Islamistinen Ennahda-puolue voitti väliaikaisen perustukia säätävän elimen vaalit ylivoimaisesti 37 prosentin ääniosuudella. Puolue oli diktaattori Ben-Alin aikana kielletty ja vainottu, mutta lokakuun 2011 vaaleissa se oli parhaiten organisoitu. Maan sekulaarit ja vasemmistolaiset poliittiset liikkeet jakaantunet lähes 150 puolueeseen, mikä verotti niiden ääniosuutta vaaleissa.

Ennahda muodosti väliaikaishallituksen kahden pienen keskustavasemmistolaisen puolueen kanssa.

3. Mitä on tapahtunut Tunisiaa vaalien jälkeen?

Tunisian politiikka halvaantui. Syynä tähän olivat riidat muun muassa islamin roolista yhteiskunnassa ja lainsäädännön lähteenä sekä kahden vasemmistolaisten poliitikon salamurhat. Ennahda taipui kuluvan vuoden alussa luovuttamaan vallan virkamieshallitukselle ja parlamentti sääti uuden perustuslain. Lakiin on kirjattu uskonnonvapaus ja sukupuolten välinen tasa-aro.

4. Mitä taloudessa on tapahtunut? Miten turvallisuus on kehittynyt?

Sekä Tunisian talous että turvallisuustilanne ovat heikentyneet verrattuna vallankumousta edeltäneeseen aikaan. Vaarana on, että negatiivinen kehitys yhdistyy tavallisten tunisialaisten mielissä demokratiaan. Tehdessäni reportaasimatkan Tunisiaan marraskuussa 2013 kaipuusta vanhaan oli jo vahvoja viitteitä.

Erityisen hankala tilanne on vallankumouksen käynnistäneillä nuorilla: 15–29-vuotiasta nuorista 33 prosenttia ei ole töissä, työharjoittelussa tai opiskele.

Ennen vallankumousta Tunisia oli vakaa poliisivaltio. Vallankumouksen jälkeen terroristit ovat saaneet jalansijaa ja maassa tehty jopa pari epäonnistunutta itsemurhaiskua turistikohteita vastaan.

5. Miltä vaaliasetelmat näyttävät nyt?

Vaaleissa valitaan 217 kansanedustaa 33 vaalipiirissä, joista 6 on ulkomailla. Kyseessä on suhteellista vaalitapaa noudattava listavaali. Vaalilistoja on yhteensä 1 300 ja ehdokkaita 13 000. Naisia ehdokkaista on 47 prosenttia, mutta vaalilistojen kärjessä eli todennäköisimpien läpimenijöiden joukossa heitä on vain 12 prosenttia.

Islamistipuolue Ennahda on vaaleissa vahvoilla, vaikka sen suosiota on syönyt Tunisian vallankumouksen jälkeiset ongelmat ja puolueen kyvyttömyys hoitaa niitä. Ennahdan vastavoimaksi on noussut sekulaari, kansallismielinen ja populistinen Nida Tounes –puolue. Puolueeseen kuuluu monia Ben Alin ajan teknokraatteja ja liikemiehiä, mikä rasittaa sitä joidenkin tunisialaisten silmissä.

Lisäksi vaaleissa voidaan olettaa noin viiden muun puolueen menestyvän.

6. Miten Suomi on tukenut Tunisia kehitystä?

Suomi on tukenut ilmaisu- ja sananvapauden kehittymistä YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö Unescon kautta ja naisten asemaa työmarkkinoilla työjärjestö ILOn kautta. Suomen Poliisiammattikorkeakoulu ja Tunisian sisäministeriö tekevät yhteistyötä maan poliisin ja kansalliskaartin hallinnon uudistamiseksi.

Kansalaisjärjestötoiminta vapautettiin Tunisiassa ensimmäisten asioiden joukossa vuoden 2011 kansannousun jälkeinen. Suomi aloitti välittömästi paikallisten kansalaisjärjestöjen laajamittaisen tukemisen. Järjestöjen hankkeilla on tuettu demokratiaa, naisten oikeuksia ja ympäristöhankkeita.

Kaikkein suorimmin demokraattisen politiikan pelisääntöjen kehittymistä edistää puolueiden kehitysyhteistyöjärjestö Demo ry:n yhdessä muiden demokratiatoimijoiden tukema ja ylläpitämä Tunisia politiikkakoulu. Parlamenttivaaleissa on ehdolla kolmasosa eli 63 koulutukseen osallistuneista nuorisopoliitikoista.

Lisäksi Suomi on tukenut Tunisiaa myös EU:n kautta.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *