Kuuma ja ahdas maapallo

Ihmiskunta on päästänyt ilmakehään niin paljon hiilidioksidia, että ilmasto lämpenee. Pariisin ilmastokokouksessa suuntaa voidaan vielä muuttaa.

Vuoteen 2050 mennessä maailman keskilämpötila on noussut ainakin 1,3 astetta verrattuna esiteolliseen aikaan eli vuoteen 1750, jota hallitustenvälinen ilmastopaneeli IPCC käyttää vertailuissaan. Maapallolla asuu tuolloin noin 9,7 miljardia ihmistä.

Lämpötila nousee koko maailmassa mutta epätasaisesti maapallon eri osissa. Suurenna kuva klikkaamalla.
Lämpötila nousee koko maailmassa mutta epätasaisesti maapallon eri osissa. Suurenna kuva klikkaamalla.

Vesi on yhä tärkeämpää. Jäätiköt sulavat, ja vuonna 2050 yli puolet maailman ihmisistä elää alueilla, joilla on pulaa makeasta vedestä. Meriveden pinta nousee ja aiheuttaa tulvia.

Ilmasto voi lämmetä vuosisadan loppuun mennessä kaksi tai neljä astetta, jopa enemmän. Tällä hetkellä neljän asteen maailma on ennusteista todennäköisin. Muutos on niin suuri, ettei kukaan tiedä, voidaanko siihen sopeutua. Suuntaa on vielä mahdollista muuttaa Pariisin ilmastokokouksessa loppuvuodesta 2015.

Karttojen lähteet:

  • YK:n taloudellisten ja sosiaalisten asiain osasto DESA 2015
  • IPCC (viides arviointiraportti)
  • YK: Maailman vesiraportti 2015
  • Maailmanpankki: Ilmastonmuutos – Riskiarvio-raportti
  • Kansainvälinen ruoantuotannon tutkimuslaitos IFPRI.

KARTTATEKSTIT ELINA VENESMÄKI

INFOGRAFIIKKA JUHO HIILIVIRTA


Afrikka: Sambian pienviljelijät varautuvat kuivuuskausiin

Ilmastonmuutos_Mary-Sakala-LuceanaMary Sakala, 52, tietää, mikä on ilmastonmuutos.

Viime viljelykaudella sadekausi alkoi myöhään. Sateet jakautuivat epätasaisesti, joten pellot kuivuivat ja kasvit nääntyivät. Sadot jäivät heikoiksi Sakalan kylässä Shimbizhissä, joka sijaitsee Mumbwan maakunnassa, 160 kilometriä Sambian pääkaupungista Lusakasta.

Pienviljelijät ovat riippuvaisia sateista. Kuivuusjaksot vaikeuttavat viljelyä etenkin Etelä- ja Keski-Sambiassa. Kansalaisjärjestö Green Living Movementin (GLM) ilmastokestävyyshankkeessa kyläläiset saavat tietoa ilmastonmuutoksesta ja keinoista, joilla muuttuviin oloihin voi sopeutua.

Sakala on hankkeen paikallinen koordinaattori.

Hän kertoo, että lannoitteiden liikakäyttö ja kaskiviljely kuluttavat maaperää eli lisäävät eroosiota. GLM-järjestö opettaa viljelijöille luonnonmukaista viljelyä. Sakala käyttää lantakompostia ja peltometsäviljelyä viiden hehtaarin viljelmillään. Maissisadosta tuli erinomainen, sillä hän istutti pellolleen faidhergia albida -puita, jotka sitovat maaperään typpeä.

Sakala viljelee myös maapähkinöitä, papuja ja vihanneksia. Hänellä on kanoja, vuohia ja lehmiä. Hän kertoo, että ne tuovat turvaa, jos sato jää kehnoksi.

Mary Sakala kuuluu viljelijöiden kerhoon. Sen esittelypöytä valittiin äskettäin vuosittaisen Mumbwan maakunnan maatalousnäyttelyn parhaaksi. Kerholaiset osoittivat, että pellot voivat olla tuottoisia vaikeista olosuhteista huolimatta, kunhan maaperästä ja sen eliöstöstä huolehditaan.

TEKSTI JA KUVA KATJA MANSIKKANIEMI