Matti Remes

Avustustyö Afganistanissa vaatii keskusteluja Talebanin kanssa

Humanitaarisen avun politisoituminen huolestuttaa puolueetonta avustusjärjestöä, sanoo Punaisen Ristin kansainvälisen komitean pääsihteeri Robert Mardini.

Robert Mardini, miten konfliktien monimutkaistuminen vaikuttaa Punaisen Ristin kansainvälisen komitean ICRC:n toimintaan?

”Tarvitsemme puheyhteyden kaikkiin konfliktin osapuoliin, jotta voimme toimia rintamalinjan molemmilla puolilla.”

”Olemme edelleen itsenäinen ja puolueeton humanitaarinen toimija. Tarvitsemme puheyhteyden kaikkiin konfliktin osapuoliin, jotta voimme toimia rintamalinjan molemmilla puolilla. Tässä suhteessa mikään ei ole muuttunut siitä, kun Punainen Risti 160 vuotta sitten perustettiin.

Robert Mardini
Robert Mardini on johtanut Punaisen Ristin kansainvälistä komiteaa vuodesta 2020. Kuva: Liisa Takala

Toki globaali toimintaympäristö on muuttunut dramaattisesti. Humanitaarinen apu on politisoitunut, kun sekä valtiot että ei-valtiolliset aseistetut ryhmät käyttävät sitä omien tavoitteidensa ajamiseen.

Myös valtioiden pakotteet ja terrorismin vastaiset toimet vaikuttavat suoraan humanitaariseen avustustyöhön. Ne vaikeuttavat esimerkiksi ICRC:n mahdollisuuksia vierailla terroristiryhmien jäseniksi luokiteltujen pidätettyjen luona tai kouluttaa aseellisia ryhmiä kansainvälisessä humanitaarisessa oikeudessa.”

Erilaiset ei-valtiolliset ryhmät ovat entistä keskeisempiä toimijoita aseellisissa konflikteissa. Tekeekö ICRC yhteistyötä niiden kanssa?

”Viime vuonna laskimme, että maailmassa on yli 600 aseellista ryhmää, jotka vaikuttavat toimintaamme. Olemme olleet yhteydessä 75 prosenttiin näistä ryhmistä.

On aivan välttämätöntä, että keskustelemme konfliktin kaikkien osapuolten kanssa. Afganistanissa meillä on ollut jo pitkään yhteys äärijärjestö Talebaniin sekä kansallisella että paikallisella tasolla. Se parantaa mahdollisuuksiamme toimia ja saavuttaa ihmiset, jotka tarvitsevat palvelujamme.”

”Pandemian nopeasta voittamisesta ei ole toivoa, jos suuri osa maailman ihmisistä on edelleen rokottamatta.”

Isot konfliktit hallitsevat otsikoita. Jäävätkö muut kriisialueet sen takia vähemmälle huomiolle?

”ICRC:n budjetista suurin osa kuluu ihmisten auttamiseen pitkittyneissä konflikteissa. Humanitaarisiin tarpeisiin on vastattava senkin jälkeen, kun ne ovat kadonneet otsikoista. Jemenissä olemme olleet yli 60 vuotta, Irakissa runsaat 40 vuotta ja Afganistanissa yli 30 vuotta.

Myös Afrikassa on monia unohdettuja konflikteja. Sahelin alue, Tšad, Kongon demokraattinen tasavalta, Keski-Afrikan tasavalta ja Somalia ovat näistä esimerkkejä.”

Miten koronapandemia vaikuttaa ICRC:n työhön?

”Koronaviruksen testaus, rokotukset ja sairastuneiden hoito ovat äärimmäisen haasteellisia toteuttaa vaikeissa toimintaympäristöissä. Pandemia on myös aiheuttanut suuria taloudellisia menetyksiä etenkin niille, joiden päivittäinen toimentulo oli jo ennestään vaikeaa.

Kuluvan vuoden iso haaste on rokotuskattavuuden parantaminen konfliktialueilla. Se on aivan välttämätöntä. Pandemian nopeasta voittamisesta ei ole toivoa, jos suuri osa maailman ihmisistä on edelleen rokottamatta. Omikronmuunnos muistuttaa meitä riskeistä, joita tähän liittyy.”

Lue lisää: Yhä useampi lapsi asuu konfliktialueella

Lue lisää: Mitä kuuluu unohdetuille pakolaisille Bangladeshissa, Syyriassa ja Jemenissä? 


Robert Mardini, 50

Työ Punaisen Ristin kansainvälisen komitean (ICRC) pääsihteeri vuodesta 2020

Ura Työskennellyt vuodesta 1997 ICRC:ssa ensin vesihankkeissa ja myöhemmin johtotehtävissä muiden muassa Lähi-idässä ja YK:ssa

Koulutus Diplomi-insinööri Sveitsin valtiollisesta teknillisestä korkeakoulusta vuonna 1996