Teksti Minttu-Maaria Partanen

Ruokakesän kynnyksellä kestävästi ja vastuullisesti

Valtaosa kuluttamamme ruoan monimuotoisuusvaikutuksista kohdistuu Suomen ulkopuolelle. Myös vesijalanjälkemme ulottuu laajalti ulkomaille.

Toukokuun loppupuolella olemme parhaan kotimaisen satokauden alussa. Varhaisperunat, mansikat ja herneet odottavat ostajiaan. Ruokaan liittyy tunteita, muistoja ja perinteitä. Se on kulttuuria, mutta ruokatuotanto on myös politiikkaa. Viime aikoina ruoan kova hinnannousu on puhuttanut sekä Suomessa että maailmalla.

Ruokatilanne heikentyi monessa Afrikan maassa jo ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan.

Ruoan hinnannousu tuntuu monen suomalaisen taloudessa, mutta pahiten elintarvikkeiden hintojen nousu osuu kaikista köyhimpiin maihin ja ihmisiin. Ruokatilanne heikentyi monessa Afrikan maassa jo ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan. Taustalla on sekä ilmastokriisiin, väestönkasvuun että politiikkaan liittyviä syitä.

Kun Afrikan väestö kasvaa, maatalouden pitäisi tehostua kattamaan kasvavan väestön ruoantarve. Usein on käynyt päinvastoin, kun perhekokojen kasvaessa maatiloja on pilkottu aiempaa pienempiin yksiköihin. Moni pienviljelijä on jäänyt paitsi kastelujärjestelmistä, lannoitteista sekä uusista viljelytekniikoista ja -lajeista. Ulkomaiset investoinnit ja kehitysyhteistyö eivät ole vastanneet riittävästi kasvavaan ruoantuotantotarpeeseen ja ilmastonmuutoksen takia vaikeutuneisiin viljelyolosuhteisiin. Pääjuttumme pureutuu ruokaturvan heikentyneeseen tilanteeseen erityisesti Afrikassa.

Kahvi ja kaakao kuormittavat luontoa

Kehittyvien maiden ruokaturvan heikentyminen voi Suomesta käsin tuntua aluksi kaukaiselta asialta. Suomalaisten kuluttaman ruoan vaikutukset ulottuvat kuitenkin merkittävissä määrin ulkomaille. Esimerkiksi hieman vajaat puolet suomalaisten keskimääräisestä vesijalanjäljestä syntyy ulkomailla. Vesijalanjäljen suurin osuus muodostuu vedestä, joka vaaditaan kuluttamiemme tuotteiden ja elintarvikkeiden valmistamiseen. Osa suomalaisten kulutuksesta kohdistuu maihin, jotka kärsivät vaikeasta kuivuudesta ja heikosta pohjavesitilanteesta.

Elintarvikkeissa laajasti käytettävän palmuöljyn tuotannon tieltä raivataan metsää.

Myös kuluttamamme ruoan vaikutukset luonnolle kohdistuvat pääosin ulkomaille. Luonnon monimuotoisuus köyhtyy kestämättömien tuotanto- ja kulutustapojen takia. Jopa 90 prosenttia kuluttamamme ruoan monimuotoisuusvaikutuksista kohdistuu Suomen ulkopuolelle. Esimerkiksi elintarvikkeissa laajasti käytettävän palmuöljyn tuotannon tieltä raivataan metsää. Myös suomalaisten rakastamien kahvin ja suklaaseen tarvittavien kaakaopapujen tuotannon aiheuttama kuorma luonnolle kohdistuu kokonaan ulkomaille. Voit testata tietouttasi suomalaisille tuttujen raaka-aineiden ja ilmastonmuutoksen yhteydestä tietovisastamme.

Merkittävä osa suomalaisten kuluttamasta kahvista tuotetaan Etelä- ja Keski-Amerikassa. Suomeen tuodaan kahvia muun muassa Guatemalasta. Kuvareportaasimme kertoo maan ruokaturvasta. Guatemalassa on Latinalaisen Amerikan ja Karibian alueen korkein lasten aliravitsemustilanne. Lähes puolet alle viisivuotiaista lapsista kärsii kroonisesta aliravitsemuksesta. Taustalla on lukuisia syitä koronapandemiasta luonnonkatastrofeihin, mutta myös pienviljelijöiden olosuhteissa, kuten epäoikeudenmukaisissa maan omistussuhteissa.

Globaali ruoantuotanto ja sen vaikutukset luonnolle, paikallisille asukkaille ja ilmastolle koskettavat laajasti meitä kaikkia. Nautitaan ruoastamme siis kestävästi ja vastuullisesti. Hyvää ruokakesää!

PS. Kehitys-lehti tarjoaa paljon lisäsisältöä myös sosiaalisessa mediassa. Seuraa meitä FacebookissaTwitterissäInstagramissa ja LinkedInissä.