Tiina Kirkas

Ukrainan musta multa ehti ruokkia ison osan Afrikkaa

Elina Grundström perehtyi ulkomaalaisiakin houkuttelevaan maatalousbisnekseen Ukrainassa juuri ennen kuin Venäjän hyökkäys muutti suuren osan maata sotatantereeksi.

Kirjan kannessa mustalla pohjalla otsikko ja alaosassa kolme auringinkukkaa.
Elina Grundström. UKRAINAN MUSTA MULTA. TOSITARINA VILJELYSMAASTA, JONKA PITI RUOKKIA MAAILMA. WSOY, 2023.

Venäjän vuosi sitten aloittama hyökkäyssota Ukrainassa havahdutti maailman huomaamaan, kuinka heikoissa kantimissa kaikkein köyhimpien maiden ruokaturva oli. Kun viljasiilot paloivat ja vehnälastit jumittivat Mustanmeren satamissa, nälkäkriisi syveni monin paikoin Afrikkaa.

Aivan liian monet ihmiset olivat riippuvaisia Ukrainan hedelmällisessä mustassa mullassa kasvaneesta viljasta ja auringonkukista puristetusta ruokaöljystä.

Toimittaja ja tietokirjailija Elina Grundström kiinnostui Ukrainan mustasta mullasta jo kymmenisen vuotta sitten, kun hän luki suomalaissyntyisen mutta virolaistuneen liikemiehen Joakim Heleniuksen maatalousbisneksistä alueella. Helenius näki maailman vilja-aitaksi kutsutulla mustan mullan vyöhykkeellä kehityspotentiaalia. Hän perusti Trigon Agri -yrityksen suomalaistenkin sijoittajien tuella nykyaikaistamaan Neuvostoliiton peruja olevia entisiä kolhoositiloja Ukrainan lisäksi Venäjällä.

Jotkut olivat kuulleet, että Kazakstanissa kiinalaiset olivat ostaneet maata ja tuoneet omat työntekijänsä pelloille.

Heleniuksen tavoite oli uudistaa mustalle mullalle turhan voimalliset viljelymenetelmät kestävämmiksi ja siinä sivussa pelastaa maailma nälänhädältä.

Kirjassaan Ukrainan musta multa Grundström vierailee yhdellä Trigon Agrin entisellä tilalla Šarivkan kylässä Harkovan alueella. Juuri ennen hyökkäyssotaa laki oli vapauttanut entisten kolhoositilojen työntekijät myymään omistamaansa maata toisille ukrainalaisille, kun aiemmin maata oli saanut vain vuokrata. Kyläläiset pohtivat, mitä se tarkoittaisi kotiseudun maataloudelle tulevaisuudessa, jos maa ennen pitkää päätyisi kuitenkin ulkomaalaisiin käsiin. Jotkut olivat kuulleet, että Kazakstanissa kiinalaiset olivat ostaneet maata ja tuoneet omat työntekijänsä pelloille.

Ruoan taju ratkaisee

Jonain päivänä Venäjän hyökkäyssota loppuu tai ainakin vaimenee, ja Ukrainan mustan mullan arvo maailman ruokaturvan takaajana ymmärretään aikaisempaa paremmin. Viimeistään silloin on pohdittava, miten viljavaa maata tulisi hoitaa, kun ilmasto yhä lämpenee ja Ukrainassakin kärsitään pitkistä kuivuuskausista.

Kirjansa lopussa Elina Grundström haastattelee Helsingin yliopiston agroekologian professoria Juha Heleniusta globaaleista ruokamarkkinoista, hintakeinottelusta ja kestävistä viljelymenetelmistä. Helenius korostaa ruoan tajua.

”Ruoan taju tuo mukanaan arvostuksen viljavaa maata, ekosysteemin eliöstöä ja tuotannon mahdollistavia maanviljelijöitä kohtaan. Jos ruoan taju on tallella, näitä kaikkia osaa arvostaa ja vaalia”, hän sanoo.

Lue lisää: Luonnonvaroja kaupataan maailmalla keinoja kaihtamatta

Lue lisää: Mekong on enemmän kuin joki