Esa Salminen

Suojelutoimilla ei yksinään torjuta luontokatoa

Ilmastonmuutos ja luontokato linkittyvät toisiinsa, ja ne voidaan ratkaista yhdessä, sanoo ympäristöjärjestö WWF Suomen ohjelmajohtaja Anne Tarvainen.

Anne Tarvainen, luontokato on vähintään yhtä suuri uhka maapallon tulevaisuudelle kuin ilmastonmuutos. Totta vai tarua?

”Kyllä se totta on. Nämä ongelmat nivoutuvat toisiinsa, eikä toista voida ratkaista ilman toista. Ilmastonmuutos kiihdyttää nyt ja tulevina vuosina yhä enemmän luontokatoa.

Monet toimet, joilla luonnon monimuotoisuutta ylläpidetään, ovat ratkaisu myös ilmastokriiseihin. Yksi esimerkki luontopohjaisista ratkaisuista on mangrovemetsien elvyttäminen. Se lisää kalakantoja, ja samalla mangrove toimii puskurina suurien myrskyjen tuhoille.”

Kiinnostaako ilmastonmuutos enemmän, koska sen torjunnalla on helpompi tehdä rahaa?

”En tiedä, onko raha ollut ilmastonmuutoksen torjunnassakaan ratkaiseva tekijä. Sen eteen on tehty pidempään poliittista vääntöä, ja sitovalla kansainvälisellä sopimuksella on haettu ratkaisuja.

Totta kai, jos me saamme yksityissektorin kiinnostumaan jostain, se nopeuttaa myös poliittista päätöksentekoa. Nyt viime joulukuun YK:n luontokokouksessa Montrealissa oli ilahduttavaa, että siellä oli erityisen paljon yksityisen sektorin toimijoita.”

”Suurin osa kehittyvien maiden väestöstä on riippuvainen luonnosta saatavasta energiasta, ruoasta ja vedestä, jotka taas riippuvat luonnon tilasta.”

Miten luonnon monimuotoisuuden suojelun pitäisi näkyä kehitysyhteistyössä?

”Suurin osa kehittyvien maiden väestöstä on riippuvainen luonnosta saatavasta energiasta, ruoasta ja vedestä, jotka taas riippuvat luonnon tilasta.

Luontoa kunnioittavat periaatteet on oltava kehityspolitiikan ja kehitysyhteistyön perusta. Käytetään siis luonnonvaroja kestävästi ja ylläpidetään niitä. Suomen kehityspoliittisessa selonteossa luonnon monimuotoisuuden suojelu on nostettu läpileikkaavaksi teemaksi, mikä on hienoa.”

Mitä konkreettista edistystä voidaan odottaa YK:n luontokokouksen päätöksistä?

”Siellä saatiin oikeasti historiallisen hyvät tavoitteet ja mitattavat tavoitearvot luonnon monimuotoisuuden suojelulle. Varsinaisten suojeluprosenttien lisäksi todettiin, että maiden pitää huomioida kulutuksen ja tuotannon vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen. Pelkkä suojelu ei siis riitä, vaan meidän pitää lähteä hakemaan muutosta myös ekologisesta jalanjäljestä.

Myös luonnon monimuotoisuuteen kohdistuvalle kehitysrahoitukselle saatiin kokonaistavoite.”

Oletko itse muuttanut jotain elämässäsi luontokadon tähden?

”Saan onnekseni tehdä tätä työkseni, mutta kyllä se valuu vapaa-aikaankin. Suosin kasvipainotteista ruokavaliota ja pyrin ostamaan niin vähän tavaroita kuin mahdollista. Kesäasunnollani on lisäksi biodiversiteettipiha eli pörriäisten unelma. Sieltä löytyy hyönteishotelli, perhosbaari, lahopuita, pieniä kivikoita ja lammikoita, missä pörriäisten on hyvä pöristä.”

Lue lisää: Afrikan nälkäkriisi jäi Venäjän hyökkäyssodan varjoon

Lue lisää: Yhdysvaltain aborttipäätös vaikuttaa globaalisti 


Anne Tarvainen, 47

Työ WWF Suomen kansainvälisen ohjelman ohjelmajohtaja

Ura Aloitti uransa Suomen ympäristökeskuksessa ja on toiminut 10 vuotta Afrikassa eri tehtävissä. WWF:lle siirtyi ulkoministeriöstä yhdeksän vuotta sitten

Koulutus Filosofian maisteri, trooppisiin järviin erikoistunut limnologi ja hydrobiologi