Mosambik: Kiinni historiassa

Mosambikin valtapuolue Frelimo pitää itseään maansa vapauttajana. Tappio parlamenttivaaleissa merkitsisi sille likipitäen kolonialismin paluuta. 

Siirtomaavallat kirjoittivat yksipuolisesti Afrikan historian. Siksi monet Afrikan valtiot haluavat yhä pakonomaisesti määritellä historiallisen totuuden. Vallanpitäjät kontrolloivat historiaa esimerkiksi pimittämällä arkistolähteitä. Tutkijoita ja toimittajia painostetaan pysymään virallisella linjalla uhkailemalla ja silkalla väkivallalla.

Mosambikin nykyinen tilanne osoittaa sen, kuinka myös jälkikoloniaalinen historian vääristely voi vaarantaa yhteiskuntarauhan.

Mosambikin nykyinen tilanne osoittaa sen, kuinka myös jälkikoloniaalinen historian vääristely voi vaarantaa yhteiskuntarauhan.

Mosambik itsenäistyi Portugalista vuonna 1975. Sen jälkeen vallassa on ollut vapautusrintamataustainen puolue Frelimo. Sisällissota Frelimon ja sissiliike Renamon välillä puhkesi vuonna 1976. Se oli pohjimmiltaan kahden kotimaisen armeijan sotaa siviiliväestöä vastaan. Jopa miljoona mosambikilaista kuoli nälkään ja väkivaltaisuuksiin, mutta raakuuksia ei selvitetty eikä totuuskomissioita Etelä-Afrikan malliin perustettu.

Renamo muuttui vuoden 1992 rauhansopimuksen jälkeen puolueeksi, joka on pysynyt oppositiossa.

Kun Frelimo ja Renamo tarttuivat aseisiin vuonna 2012, uutta konfliktia oli aluksi vaikea uskoa. Taistelut Keski-Mosambikin syrjäseuduilla ja rynnäköt oppositiopuolueiden toimistoihin tulkittiin aluksi yksittäisiksi tapauksiksi. Kaupungeissa oli päällisin puolin rauhallista.

Portugalinkielisen maailman ulkopuolella konflikti huomattiin kunnolla vasta elokuussa 2014, jolloin rauhansopimus solmittiin.

Sotilaallinen jännitys ei kuitenkaan lauennut. Renamo tekee toistuvasti aseellisia iskuja maanteille ja valtionhallinnon rakennuksiin, kuten poliisiasemille. Frelimon johtama maan armeija on murhannut ja raiskannut kylien asukkaita, tuhonnut taloja ja viljavarastoja ainakin Teten läänissä Keski-Mosambikissa. Tuhannet ihmiset ovat paenneet naapurimaahan Malawiin.

Vihollisuuksien seurauksena metical-valuutan arvo on puolittunut, hinnat ovat nousseet ja yksityiset investoinnit liki pysähtyneet.

Kaiken huipuksi paljastui, että Mosambikin hallitus otti noin miljardin euron lainan ilman parlamentin hyväksyntää vuosina 2013–2014. Laina oli osa suurempaa velkapakettia. Frelimo aikoi ostaa salatulla lainalla aseita, jotta se voisi kukistaa Renamon sotilaallisesti.

Yksi konfliktin tärkeä mutta vähemmän käsitelty syy on historian hyväksikäyttö.

Yksi konfliktin tärkeä mutta vähemmän käsitelty syy on historian hyväksikäyttö.

Valtapuolue Frelimo julistaa toistuvasti, että se vapautti maan siirtomaavallasta. Siksi opposition vaalivoitto merkitsisi Frelimolle likipitäen kolonialismin paluuta.

Keski- ja Pohjois-Mosambikissa katsotaan, että valta ja vauraus jakautuvat vääristellyn historian perusteella. Esimerkiksi Sofalan läänin asukkaat Keski-Mosambikissa sanovat, että heidän vapaustaistelijansa syrjäytettiin itsenäisyyssodan aikana Frelimon johdosta valheellisin perustein, tapettiin ja tarkoituksella unohdettiin. Heidän mukaansa vauraus valui vallan mukana etelään.

Yksiääniseen historiaan takertuminen ylläpitää käsitystä siitä, että Frelimo ja Renamo ovat toistensa vihollisia. Sen vuoksi levottomuudet jatkuvat ja demokratia haurastuu.

Kestävä rauha voidaan saavuttaa vain avaamalla sotien julmuudet avoimelle keskustelulle. Ehkä ei ole liian myöhäistä perustaa totuuskomissiota.

TEKSTI JANNE RANTALA / KUVA NAOMI KANNO

Kirjoittaja on Itä-Suomen yliopiston kulttuuritieteiden tohtoriopiskelija ja vapaa toimittaja, joka asuu Mosambikissa.