Tansanian valmius torjua ja tunnistaa vaarallisia tauteja on parantunut Sotilaslääketieteen keskuksen tuella.
Tansanian trooppisessa ilmastossa elää useita mikrobeja, jotka aiheuttavat muiden muassa pernaruttoa, A-influenssaa, koleraa, ruttoa, luomistautia eli bruscelloosia, Rift Valley -kuumetta sekä ebolana tunnettua verenvuotokuumetta.
Ihmisten tautiriski lisääntyy karjatiloilla, joissa ihmiset ja tartunnan saaneet eläimet asuvat lähekkäin.
Mikrobit siirtyvät villieläimistä karjaan varsinkin kuivina kausina, kun karja hakeutuu uusille laidunalueille villieläinten joukkoon. Ihmisten tautiriski lisääntyy karjatiloilla, joissa ihmiset ja tartunnan saaneet eläimet asuvat lähekkäin.
Sairastuneen karjan lopettaminen kurittaa köyhien perheiden taloutta. Tartuntataudit rasittavat myös terveydenhuoltoa ja vaarantavat matkailuelinkeinon, joka on Tansanian tärkein tulonlähde.
Trooppiset taudit eivät kunnioita valtiorajoja. Huolena myös on, että tartuntatauteja aiheuttavia mikrobeja käytetään bioaseina eli agensseina. Monissa länsimaissa ne on luokiteltu biouhaksi.
Menetelmät kenttäkäytössä
Vuonna 2008 Rift Valley -kuume lamaannutti Tansanian. Mikrobinäytteitä ei kyetty tutkimaan Tansaniassa, vaan ne jouduttiin lähettämään Etelä-Afrikkaan.
Tauti ilmenee kuumeena mutta voi aiheuttaa myös kovaa päänsärkyä, maksavaivoja ja verenvuotoa, joka pahimmillaan johtaa kuolemaan.
Viimeisen kolmen vuoden aikana tilanne on parantunut, kun Sotilaslääketieteen keskus on kouluttanut lähes 40 tansanialaista asiantuntijaa tunnistamaan yleisimmät tartuntataudit. Sotilaslääketieteen keskus kuuluu Suomen puolustusvoimiin.
Tansaniaan on myös toimitettu näytteiden tunnistuslaitteita ja tarvikkeita neljään laboratorioon Dar es Salaamissa, Arushassa, Mwnazassa ja Iringassa. Dar es Salaamin päälaboratoriossa on myös biosuojakaappi ja generaattori.
”Kuumuus, sähkökatkot ja liikenneruuhkat hankaloittavat tunnistusmenetelmien käyttöä.”
”Kuumuus, sähkökatkot ja liikenneruuhkat hankaloittavat tunnistusmenetelmien käyttöä. Laitteet tarvitsevat sähköä, ja näytteitä ja liuoksia on säilytettävä kylmässä. Olemme kehittäneet menetelmiä, jotka sopivat kenttäkäyttöön”, kertoo erikoistutkija Anna Katz Sotilaslääketieteen keskuksesta.
Nyt Tansanialla on valmius tunnistaa tautinäytteet ja eristää taudinaiheuttajat heti tartunnan puhjettua.
Yhteistyö Tansanian eläinlääketieteellisen laboratorion kanssa on tuottanut tulosta. Keväällä tehdyn väliarvion mukaan hanke on onnistunut tavoitteissaan paikallisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti.
Hanke vahvistaa Tansanian sitoutumista kansainvälisiin terveysturvallisuutta koskeviin sopimuksiin. Samalla Suomen puolustusvoimat saa kokemusta vaarallisten mikrobien tunnistamisesta haastavissa oloissa.
Hanke on osa Suomen sitoutumista Maailmanlaajuiseen terveysturvallisuusohjelmaan, joka torjuu biologisia ja terveysuhkia. Samalla hanke edistää G7-maiden tavoitetta torjua joukkotuhoaseiden leviämistä.
Bioturvaa Tansaniaan
- Tansanialaisia viranomaisia ja asiantuntijoita koulutetaan tunnistamaan tartuntatauteja ja mahdollisia biouhkia.
- Hanketta toteuttavat Sotilaslääketieteen keskus ja Tansanian eläinlääketieteellinen laboratoriolaitos Suomen puolustusministeriön ohjauksessa.
- Ulkoministeriö rahoittaa hanketta 830 000 eurolla vuosina 2014–2018.
TEKSTI OUTI EINOLA-HEAD
KUVA MARKOS MÖLSÄ
Kirjoittaja työskentelee tiedottajana ulkoministeriön kehitysviestinnän yksikössä.
