Ei vain syyrialaisten sota

Syyrian kansannousu alkoi keväällä 2011 rauhanomaisina vaatimuksina saada lisää yhteiskunnallisia vapauksia ja oikeuksia.

Pian hajanainen oppositio aseistautui, ja presidentti Bašar al-Assadin hallinto vastasi väkivallalla. Meksikolainen pilapiirtäjä Antonio Rodríguez tiivistää yhteen kuvaan sen, mitä sen jälkeen on tapahtunut.

Hallintoa tukevat Iran ja Venäjä, oppositiota muiden muassa Saudi-Arabia, Turkki ja Yhdysvallat. Israel kavahtaa šiialaisen Iranin valtaa Syyriassa, joka tukee yhtä sen tärkeimmistä vihollisista, libanonilaista Hizbollah-järjestöä.

Ulkovallat sekaantuvat Syyrian sisällissotaan vaihtelevin sisä- ja ulkopoliittisin motiivein. Ne tekevät ilmaiskuja, lähettävät sotilaskouluttajia ja joukkoja sekä aseistavat eri osapuolia. Israelin ja Turkin vastaisilla rajoilla on ollut yhteenottoja.

Samaan aikaan kymmenet islamistiset aseryhmät taistelevat Bašar al-Assadin hallintoa vastaan ja paikoin keskenään. Tunnetuin niistä on Isis, joka tosin on jo menettänyt valtaosan alueistaan Syyriassa.

Seitsemän sotavuoden jälkeen yli puolet 20 miljoonasta syyrialaisesta on paossa kotimaassaan tai ulkomailla. Kuolleita on ainakin 250 000.

TEKSTI TIINA KIRKAS

KUVA ANTONIO RODRÍGUEZ