Vedenkestävää riisiä

Riisi ruokkii yli puolet maailman väestöstä. Filippiineillä kehitetään lajikkeita, jotka sietävät ilmastonmuutoksen seurauksia: tulvia, kuivuutta ja maan suolaantumista.

Kansainvälinen riisintutkimusinstituutti IRRI sijaitsee Filippiineillä maaseudun rauhassa Los Bañosissa, jonne on pääkaupungista Manilasta matkaa noin 70 kilometriä. Täällä, Mount Makiling -tulivuoren kupeessa, ovat myös parinsadan hehtaarin koeviljelmät.

Aamulla auringonnousu heijastuu riisipellon vedenpintaan.

Abdelbagi Ismail työskentelee tutkijana IRRIn riisin jalostuksen, genetiikan ja bioteknologian osastolla. Hän osoittaa koekenttää, joka näyttää tavalliselta lammelta.

”Tulevaisuudessa riisipellot joutuvat yhä useammin veden alle, kun meriveden pinta nousee, myrskyt yleistyvät ja suuret joet tulvivat.”

”Riisi on veden alla. Tässä kokeessa selvitetään, miten tietty riisilajike selviää oltuaan pitempään veden alla. Tulevaisuudessa riisipellot joutuvat yhä useammin veden alle, kun meriveden pinta nousee, myrskyt yleistyvät ja suuret joet tulvivat.”

Tavallisesti riisi selviytyy veden varassa korkeintaan 5–6 päivää. Orissan rannikolta Intiasta onnistuttiin keräämään 1970-luvulla sattumalta talteen riisilajike, joka sinnitteli veden alla 15–18 päivää. Vanha, pitkävartinen lajike oli kuitenkin vähäsatoinen.

”Lajiketta risteytettiin parinkymmenen polven ajan, mutta ominaisuutta ei saatu parannettua. Kehittyneen geenikartoituksen ansiosta lajikkeesta löydettiin vuonna 2003 erityinen Sub-1-geeni, joka auttaa kasvia selviämään veden alla”, Ismail kertoo.

Tieto tästä geenistä on auttanut kehittämään kymmenisen riisilajiketta, jotka selviytyvät tavallista pitempään veden alla. Näitä tulvankestäviä lajikkeita on jo jaettu yli viidelle miljoonalle riisinviljelijälle Etelä- ja Kaakkois-Aasiassa. Se on tärkeää, sillä sateet ja tulvat uhkaavat viedä sadon noin 20 miljoonalta riisihehtaarilta.

Ilmastoälykkäät lajikkeet

IRRI on kehittänyt muitakin ilmastoälykkäitä riisilajikkeita, kuten suolaa sietäviä Salinas-lajikkeita.

Niitä tarvitaan, kun merien pinnannousu on suolaannuttanut miljoonia peltohehtaareita Aasiassa ja Afrikassa. Myös myrskyt nostavat merivettä maalle.

Noin puolet maailman riisinviljelyyn käytetystä 160 miljoonasta hehtaarista on keinokasteltua. Sateista riippuvaisilla viljelyalueilla kuivuus on merkittävä ympäristön stressitekijä. IRRIn koeviljelmillä ja tutkimustiloissa selvitetään, miten eri lajikkeet kestävät kuumuutta ja kuivuutta, kun muunnellaan esimerkiksi lämpötilaa, kosteutta ja auringonvaloa.

Naiset erottelevat käsin geenipankkiin soveltuvat riisinjyvät. Säilöttävien jyvien tulee olla kypsiä ja terveitä.

On esimerkiksi riisilajikkeita, joiden kukat ovat auki vain aamulla. Ominaisuudella on merkitystä, kun etsitään kuumuutta kestävää lajiketta, sillä kuumuus rasittaa riisiä eniten kukintavaiheessa.

Ilmastoälykkäiden lajikkeiden jalostuksessa hyödynnetään nykyaikaista geenitekniikkaa, jossa perinteistä risteytystä ja valintaa tarkennetaan ja nopeutetaan markkereilla eli merkkigeeneillä. Riisin geeneihin ei kajota, joten kyse ei ole geenimuuntelusta.

IRRIn tutkimus pohjaa sen omaan geenipankkiin, joka on maailman suurin. Siihen on talletettu yli 130 000 riisilajiketta ympäri maailmaa.

Lajikkeissa on niin vanhoja, uusia kuin villejäkin. Riisinjyvät säilytetään foliopusseissa 20 asteen pakkasessa.

”Eniten riisilajikkeita eli 15 000 on Laosista, jossa aikoinaan ymmärrettiin kerätä järjestelmällisesti talteen paikallisia lajikkeita, jotta ne eivät katoaisi.”

”Eniten riisilajikkeita eli 15 000 on Laosista, jossa aikoinaan ymmärrettiin kerätä järjestelmällisesti talteen paikallisia lajikkeita, jotta ne eivät katoaisi”, kertoo Ruaraidh Sackville Hamilton, joka vastaa geenipankin toiminnasta.

Joistain maista, kuten Intiasta, on useita näytteitä, mutta niiden alkuperästä ei ole tarkkaa tietoa.

Monissa maissa sodat ja muut levottomuudet ovat tuhonneet riisiviljelmiä. IRRI on voinut rauhan jälkeen palauttaa geenipankista esimerkiksi Itä-Timoriin ja Kambodžaan niiden omia paikallisia riisilajikkeita.

TEKSTI RIITTA SAARINEN

KUVAT PETTERI KOKKONEN

Kirjoittaja ja valokuvaaja ovat vapaita journalisteja.


Riisin kulutus kasvaa

  • Riisin sukuun kuuluu parikymmentä luonnonvaraista villiriisiä ja kaksi viljeltyä lajia, joista aasialainen oryza sativa on yleisin. Lajikkeita on kymmeniä tuhansia.
  • Riisi ruokkii noin neljä miljardia ihmistä eli yli puolet maailman väestöstä.
  • 90 prosenttia kaikesta riisistä tuotetaan ja kulutetaan Aasiassa, jossa sen kulutuksen ennakoidaan kasvavan tulevaisuudessa. Kysyntään vastaaminen vaatii maailman riisintuotannon lisäämistä 8–10 miljoonalla tonnilla vuosittain.
  • Riisintuotannon kasvattamista vaikeuttavat ilmastonmuutoksen seurausten lisäksi kaupungistuminen ja maaltamuutto: rakentaminen valtaa peltopinta-alaa eikä raskas riisinviljely kiinnosta nuoria entiseen tapaan.
  • Kansainvälinen riisintutkimusinstituutti IRRI on perustettu vuonna 1960 Fordin ja Rockefellerin säätiöiden sekä Filippiinien hallituksen tuella. Tänään suurin yksittäinen rahoittaja on Bill ja Melinda Gatesin säätiö.
  • IRRI työllistää 300 kansainvälistä tutkijaa ja 900 paikallista työntekijää.