Kehitysyhteistyö palaa perusasioihin
Äärimmäinen köyhyys, lapsityö, konfliktit ja pakolaisuus lisääntyvät. Miten kehitysyhteistyö vastaa covid-19-pandemian jälkeiseen aikaan?
Jutut
Kuka tekee elokuvia Afrikasta?
Ohjaaja ratkaisee, mitä dokumenttielokuvissa näytetään ja millaisia mielikuvia synnytetään. Eurooppalaiset haluavat köyhyyttä, afrikkalaiset laadukkaita tarinoita.
Etiopiassa rakennetaan vessoja ja vesipisteitä, joita suunnittelevat myös vammaiset ihmiset
Vammaisten ihmisten oikeudet toteutuvat huonosti köyhissä maissa. COWASH-ohjelmassa vammaiset ihmiset ovat osallistuneet vesi- ja sanitaatiohuollon suunnitteluun, toteutukseen ja kunnossapitoon.
Atlanttisen orjuuden jäljet näkyvät yhä – esittelyssä afrikkalaisorjien historiaa Amerikoissa valottava suomalaisteos
Amerikkoihin laivattiin afrikkalaisia orjia, koska eurooppalaisista valloittajista ei ollut viljelemään maitaan ja alkuperäisväestöä kuoli tuontitauteihin. Orjat selvisivät tukeutumalla toisiinsa ja luomalla uutta kulttuuria.
Ugandalaisnaiset hakevat nyrkkeilysalilta voimaa arkeen
Naiset harjoittelevat säännöllisesti nyrkkeilykerho Rhinon salilla Katangan slummissa Ugandan pääkaupungissa Kampalassa. Treeni opettaa kurinalaisuutta ja itsepuolustustaitoja, jotka auttavat selviytymään vaativassa arjessa.
Kolme sormea vaatii demokratiaa Myanmarissa
Nälkäpeli-elokuvista lainatulla käsimerkillä on vastustettu diktatuuria myös Thaimaassa ja Hongkongissa.
Saara Lehmuskoski oppi Kambodžassa, kuinka syvät haavat kansanmurhasta jää
Vähitellen nuoret kuitenkin jo oppivat unelmoimaan siitä, miksi he isoina haluavat, ja uskaltavat kertoa sen vanhemmilleen.
Rauha ei synny sotimalla – siviilit pystyvät monessa paljon parempaan
Pia Stjernvall luottaa hyvin suunniteltuun ja pitkäjänteiseen siviilikriisinhallintaan keinona luoda vakautta kriisimaihin. Parhaat oppinsa hän saanut Afganistanista.
Valtioiden välinen rokote-eriarvoisuus maksaa ihmishenkiä ja rahaa – vaikka omat kansalaiset olisikin rokotettu
Maaliskuun alussa tätä kirjoittaessa valtaosa israelilaisista on saanut ainakin ensimmäisen annoksen koronavirusrokotetta. Samaan aikaan yli sadassa maassa ei ole rokotettu lainkaan.
Keskitulon maissa lapset rokotetaan harvemmin kuin köyhissä ja rikkaissa maissa
Pneumokokkibakteerin aiheuttamia tartuntatauteja vastaan on rokote, jonka kattavuus on viime vuosina parantunut muttei riittävästi.