Huhtikuun eduskuntavaaleihin valmistauduttaessa kehityspolitiikka on jäänyt näkyvien kotimaisten teemojen alle. Kehitys-Utveckling-lehden kiertokyselyssä kehityspolitiikkaan paneutuneet kansanedustajat eri puolueista vastaavat, mihin suuntaan seuraavan hallituksen kehityspolitiikan olisi hyvä lähteä.
Kiertokyselyssä vastaajina ovat kansanedustajat, jotka kuuluvat Kehityspoliittiseen toimikuntaan (KPT) sen jäseninä tai varajäseninä. Valtioneuvosto asettaa toimikunnan hallituskausittain. KPT seuraa ja arvioi Suomen kehitysyhteistyötä.
Keskusta: Panoksia koulutukseen
Aila Paloniemi toivoo, että myös seuraavalla hallituskaudella keskitytään köyhyyden vähentämiseen, naisten ja tyttöjen asemaan, koulutukseen, ihmisoikeuksiin, säällisiin työpaikkoihin, hyvään hallintoon, ilmastoon, metsä- ja energiasektoriin sekä ruokaturvaan. Panostukset hän turvaisi kasvattamalla kehitysyhteistyön kokonaisrahoituksen 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta (bktl).
”Erityismaininnan ansaitsee kansalaisjärjestöjen humanitaarinen vammaistyö ja sen tulokset.”
”Erityismaininnan ansaitsee kansalaisjärjestöjen humanitaarinen vammaistyö ja sen tulokset.”
Neljä vuotta sitten Keskusta painotti vaaliohjelmassaan rauhan rakentamista, ihmisoikeuksien edistämistä ja köyhyyden vähentämistä. Kehityspolitiikan kärkitavoitteeksi puolue nosti ruokaturvan. Ne ovat yhä tärkeitä, mutta koulutukseen Keskusta panostaisi nykyistäkin enemmän.
”Laadukas peruskoulutus, ammatillinen koulutus ja opettajien koulutus ovat tärkeimpiä kehityskohteita kehittyvissä ja myös hauraissa maissa. Suomella on niissä huippuosaamista”, Paloniemi sanoo.
Kokoomus: Suomalaisyritykset kehittyville markkinoille
Viime eduskuntavaaleissa Kokoomus linjasi, että kehitysyhteistyö voisi avata ovia myös suomalaisille yrityksille kehitysmaiden nopeasti kasvavilla markkinoilla. Saara-Sofia Sirénin mielestä tämä on toteutunut.
”Suomi on vaikuttanut siihen, että kehitysrahoituslaitokset suuntaavat yhä suuremman osan rahoituksestaan ilmastohankkeisiin. Myös uudella Investointituki kehitysmaille -rahoitusinstrumentilla (PIF) voidaan edistää ilmastoasiaa, kun viedään suomalaisia puhtaan teknologian ratkaisuja niitä kipeästi tarvitseville kehittyville maille.”
Ilmastokysymykset korostuvat Kokoomuksen kehityspoliittisessa linjauksessa.
Ilmastokysymykset korostuvat Kokoomuksen kehityspoliittisessa linjauksessa.
”Ilmastonmuutos uhkaa vetää maton alta saavutetuilta kehitystuloksilta. Eniten kärsivät ihmiset, joiden elintavat tuottavat vähiten päästöjä. Köyhimmät yhteisöt ovat heikoimmin varautuneet muutoksiin”, Sirén sanoo.
Kristillisdemokraattit: Suurlähetystöt pois lilliputtisarjasta
Antero Laukkanen kehuu Kehityspoliittisen toimikunnan ja ulkoministeriön yhteistyötä, jossa on etsitty hallituskaudet ylittäviä kestäviä ratkaisuja. Pettynyt hän on kansalaisjärjestöjen rahoituksen leikkaamiseen.
”On oikein auttaa. Kukaan ei ole köyhtynyt köyhiä auttamalla.”
”Suomen vastuu maailman hädästä on mielestämme sivistysvaltion kunnia-asia. On oikein auttaa. Kukaan ei ole köyhtynyt köyhiä auttamalla.”
Laukkasen mukaan YK:n kestävän kehityksen tavoitteet ovat hyvä pohja kehityspolitiikalle. Puolue panostaisi lisää kansalaisjärjestöihin.
”Järjestöt ovat kehittäneet toimintaansa ammattimaiseksi. Ne ovat paljon parempia ja vaikuttavampia kuin valtio omissa toimissaan. Lisäisimme myös suurlähetystöjen resursseja. Niihin kohdistuneet leikkaukset ovat pudottaneet Suomen lilliputtisarjaan muiden Pohjoismaiden joukossa”, hän sanoo.
Perussuomalaiset: Rahaa kansalaisjärjestöille
Mika Niikon mielestä oli hyvä, että hallituskauden alussa tehdyt leikkaukset tiukensivat kahdenvälisen ja monenkeskisen kehitysyhteistyörahoituksen ehtoja. Sitä vastoin oli väärin leikata rahaa kansalaisjärjestöiltä.
”Leikkaukset olisi pitänyt kohdistaa kahdenväliseen ja monenkeskiseen kehitysyhteistyöhön.”
”Kepan jäsenjärjestöjen käyttämät varat ovat tehokkain tapa tukea kehitysyhteistyötä. Niiden sijasta leikkaukset olisi pitänyt kohdistaa kahdenväliseen ja monenkeskiseen kehitysyhteistyöhön.”
Puolue edistää neljä vuotta sitten esittelemäänsä mallia, jossa kehitysrahoituksen painopiste siirtyisi valtion budjetista kansalaisten vapaaehtoisiin ja osin verovähennyskelpoisiin lahjoituksiin.
”Suomalaisten kansalaisjärjestöjen painoarvoa kehitysbudjetissa on lisättävä, koska niiden työ on yleiskuvaltaan läpinäkyvää ja tutkitusti tuloksellista, ja ne työllistävät suomalaisia”, Niikko sanoo.
RKP: Pitkäjänteisyyttä kehityspolitiikkaan
Anders Adlercreutz panostaisi tulevallakin hallituskaudella tyttöjen ja naisten oikeuksiin.
”Toteutuksessa olemme jääneet tavoitteistamme, mutta sitä voimme seuraavalla kaudella parantaa.”
RKP vahvistaisi yritysilmapiiriä ja kauppaa kehitysmaissa ja loisi kumppanuuksia Suomen ja kehitysmaiden elinkeinoelämän välille.
Neljän vuoden takaisessa vaaliohjelmassaan Ruotsalainen kansanpuolue peräänkuulutti oikeudenmukaista kauppapolitiikkaa. Se vahvistaisi yritysilmapiiriä ja kauppaa kehitysmaissa, loisi kumppanuuksia Suomen ja kehitysmaiden elinkeinoelämän välille sekä vähentäisi kaupan esteitä.
Adlercreutzin mielestä nykyhallitus ei ole tässä onnistunut
”Kehitysyhteistyö on kärsinyt huomattavasti tämän vaalikauden leikkauksista. Uusia satsauksia on ollut kovin vähän, eikä vanhojakaan ole saatu vietyä maaliin. Jos kehitysyhteistyöllä tavoitellaan oikeita tuloksia, linjausten tulee olla pitkäjänteisiä, jotta taso ja tavoitteet säilyvät vaalikausien yli”, hän sanoo.
SDP: Tukea vähiten kehittyneille maille
Sirpa Paatero ei ole tyytyväinen nykyhallituksen kehityspolitiikkaan. Hän selvittäisi mahdollisuuden kirjata kehitysyhteistyö lakiin ja nostaa sen rahoitus suunnitelmallisesti 0,7 prosenttiin bktl:stä. Se lisäisi kehitysyhteistyön riippumattomuutta puolue- ja hallituspolitiikasta.
”Kehitysyhteistyöllä vaikutetaan myös ilmastonmuutokseen ja kriisinhallintaan.”
”Kehitysyhteistyöllä vaikutetaan myös ilmastonmuutokseen ja kriisinhallintaan, kun yhteiskunnat rakentuvat koulutuksen, työpaikkojen, hyvän hallinnon ja demokratian varaan.”
Neljä vuotta siten Sosialidemokraattien vaaliohjelmassa ei mainittu lainkaan kehitysyhteistyötä. Nyt sille on omistettu kokonainen luku.
”Vähiten kehittyneille maille kohdennettua tukea on nostettava 0,2 prosenttiin bruttokansantulosta Afrikan kehityksen tukemiseksi”, Paatero sanoo.
Sininen tulevaisuus: Yksityissektorille vahvempi rooli
Kari Kulmala jatkaisi seuraavallakin hallituskaudella kehitysyhteistyön tulosten seurantaa sekä panostuksia koulutukseen sekä tyttöjen ja naisten asemaan.
”Emme saa unohtaa humanitaarista apua, josta ei tällä hallituskaudella ole leikattu.”
”Yksityisen sektorin mukanaolo on välttämätöntä YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden kannalta. Emme saa myöskään unohtaa humanitaarista apua, josta ei tällä hallituskaudella ole leikattu.”
Viime vuonna julkistamassaan periaateohjelmassa Siniset suhtautuu penseästi perinteiseen julkisesti rahoitettuun kehitysapuun. Kulmala sitoisi avun yhä tiiviimmin Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan.
”Yksityissektorin osuutta kehitysyhteistyön toimeenpanosta on mahdollisuuksien mukaan syytä vahvistaa. Uskomme, että se auttaisi luomaan työpaikkoja kehitysmaihin”, hän sanoo.
Vasemmistoliitto: Globaalia johdonmukaisuutta
Hanna Sarkkisen mielestä kehitysyhteistyön painopisteet ovat pääosin kohdillaan. Näitä ovat muiden muassa tasa-arvo, ihmisoikeudet, eriarvoisuuden vähentäminen ja ilmastokestävyys.
”Taloudellisten ulkosuhteiden ja kehitysyhteistyön tavoitteiden ja keinojen tulee toimia samansuuntaisesti.”
”Politiikkajohdonmukaisuutta pitäisi pystyä parantamaan, jotta kaikki globaalitoimintamme tukisi kehityspolitiikkamme tavoitteita. Esimerkiksi taloudellisten ulkosuhteiden ja kehitysyhteistyön tavoitteiden ja keinojen tulee toimia samansuuntaisesti.”
Vuonna 2015 Vasemmistoliitto vaati vaaliohjelmassaan kehitysyhteistyömäärärahojen nostoa 0,7 prosenttiin bktl:stä sekä kansainvälisiä sopimuksia kehitysmaiden verovuodon tukkimiseksi. Sarkkinen ei ole tyytyväinen toteutumaan.
”Veroparatiisit ja niitä ruokkivat maailmantalouden rakenteet ovat yhä paikoillaan. Asia on ollut kuitenkin viime vuosina esillä aiempaa enemmän. Esimerkiksi (Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestössä) OECD:ssä on saatu aikaan sopimuksia, joilla verovuotoja toivottavasti pystytään hillitsemään”, hän sanoo.
Vihreät: Huomio seksuaaliterveyteen
Jani Toivola ei juurikaan kiitä nykyhallituksen kehityspolitiikkaa.
”Olen erittäin pettynyt tämän hallituskauden rahoituksen tasoon. Leikkaukset ovat vaikuttaneet kaikilla kehityspolitiikan tasoilla. Kentältä on raportoitu, että ohjelmia on pitänyt pienentää ja monia lopettaa kokonaan.”
”Leikkaukset rapauttavat asiantuntemuksen, joka on vuosien varrella kehitysyhteistyössä hankittu.”
Toivola pelkää, että leikkaukset rapauttavat asiantuntemuksen, joka on vuosien varrella kehitysyhteistyössä hankittu.
Neljä vuotta sitten Vihreät nosti seksuaaliterveyden edistämisen osaksi kehityspolitiikkaa. Aihe on yhä ajankohtainen.
”Tyttöjen ja naisten oikeuksien toteutumista on vahvistettava. Lisäksi on tärkeää, että seksuaaliterveyspalvelut mielletään laajemmin kuin vain lisääntymis- ja äititerveyspalveluina. Niitä tulee tarjota myös nuorille ja vähemmistöille”, Toivola sanoo.
Kyselyyn vastasivat eduskuntapuolueiden edustajat Kehityspoliittisessa toimikunnassa. SDP:stä kysymyksiin vastasi varaedustaja Sirpa Paatero puolueen varsinaisen edustajan Maarit Feldt-Rannan sairausloman vuoksi.
TEKSTI JUHO PAAVOLA
KUVAT LEHTIKUVA JA KANSANEDUSTAJIEN KOTIALBUMIT
Kirjoittaja on vapaa toimittaja.
