14.4. – ja siitä eteenpäin

Huhtikuun eduskuntavaaleihin valmistauduttaessa kehityspolitiikka on jäänyt näkyvien kotimaisten teemojen alle. Kehitys-Utveckling-lehden kiertokyselyssä kehityspolitiikkaan paneutuneet kansanedustajat eri puolueista vastaavat, mihin suuntaan seuraavan hallituksen kehityspolitiikan olisi hyvä lähteä.

Kiertokyselyssä vastaajina ovat kansanedustajat, jotka kuuluvat Kehityspoliittiseen toimikuntaan (KPT) sen jäseninä tai varajäseninä. Valtioneuvosto asettaa toimikunnan hallituskausittain. KPT seuraa ja arvioi Suomen kehitysyhteistyötä.

Keskusta: Panoksia koulutukseen

Aila Paloniemi toivoo, että myös seuraavalla hallituskaudella keskitytään köyhyyden vähentämiseen, naisten ja tyttöjen asemaan, koulutukseen, ihmisoikeuksiin, säällisiin työpaikkoihin, hyvään hallintoon, ilmastoon, metsä- ja energiasektoriin sekä ruokaturvaan. Panostukset hän turvaisi kasvattamalla kehitysyhteistyön kokonaisrahoituksen 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta (bktl).

”Erityismaininnan ansaitsee kansalaisjärjestöjen humanitaarinen vammaistyö ja sen tulokset.”

”Erityismaininnan ansaitsee kansalaisjärjestöjen humanitaarinen vammaistyö ja sen tulokset.”

Neljä vuotta sitten Keskusta painotti vaaliohjelmassaan rauhan rakentamista, ihmisoikeuksien edistämistä ja köyhyyden vähentämistä. Kehityspolitiikan kärkitavoitteeksi puolue nosti ruokaturvan. Ne ovat yhä tärkeitä, mutta koulutukseen Keskusta panostaisi nykyistäkin enemmän.

”Laadukas peruskoulutus, ammatillinen koulutus ja opettajien koulutus ovat tärkeimpiä kehityskohteita kehittyvissä ja myös hauraissa maissa. Suomella on niissä huippuosaamista”, Paloniemi sanoo.

Kokoomus: Suomalaisyritykset kehittyville markkinoille

Viime eduskuntavaaleissa Kokoomus linjasi, että kehitysyhteistyö voisi avata ovia myös suomalaisille yrityksille kehitysmaiden nopeasti kasvavilla markkinoilla. Saara-Sofia Sirénin mielestä tämä on toteutunut.

”Suomi on vaikuttanut siihen, että kehitysrahoituslaitokset suuntaavat yhä suuremman osan rahoituksestaan ilmastohankkeisiin. Myös uudella Investointituki kehitysmaille -rahoitusinstrumentilla (PIF) voidaan edistää ilmastoasiaa, kun viedään suomalaisia puhtaan teknologian ratkaisuja niitä kipeästi tarvitseville kehittyville maille.”

Ilmastokysymykset korostuvat Kokoomuksen kehityspoliittisessa linjauksessa.

Ilmastokysymykset korostuvat Kokoomuksen kehityspoliittisessa linjauksessa.

”Ilmastonmuutos uhkaa vetää maton alta saavutetuilta kehitystuloksilta. Eniten kärsivät ihmiset, joiden elintavat tuottavat vähiten päästöjä. Köyhimmät yhteisöt ovat heikoimmin varautuneet muutoksiin”, Sirén sanoo.

Kristillisdemokraattit: Suurlähetystöt pois lilliputtisarjasta

Antero Laukkanen kehuu Kehityspoliittisen toimikunnan ja ulkoministeriön yhteistyötä, jossa on etsitty hallituskaudet ylittäviä kestäviä ratkaisuja. Pettynyt hän on kansalaisjärjestöjen rahoituksen leikkaamiseen.

”On oikein auttaa. Kukaan ei ole köyhtynyt köyhiä auttamalla.”

”Suomen vastuu maailman hädästä on mielestämme sivistysvaltion kunnia-asia. On oikein auttaa. Kukaan ei ole köyhtynyt köyhiä auttamalla.”

Laukkasen mukaan YK:n kestävän kehityksen tavoitteet ovat hyvä pohja kehityspolitiikalle. Puolue panostaisi lisää kansalaisjärjestöihin.

”Järjestöt ovat kehittäneet toimintaansa ammattimaiseksi. Ne ovat paljon parempia ja vaikuttavampia kuin valtio omissa toimissaan. Lisäisimme myös suurlähetystöjen resursseja. Niihin kohdistuneet leikkaukset ovat pudottaneet Suomen lilliputtisarjaan muiden Pohjoismaiden joukossa”, hän sanoo.

Perussuomalaiset: Rahaa kansalaisjärjestöille

Mika Niikon mielestä oli hyvä, että hallituskauden alussa tehdyt leikkaukset tiukensivat kahdenvälisen ja monenkeskisen kehitysyhteistyörahoituksen ehtoja. Sitä vastoin oli väärin leikata rahaa kansalaisjärjestöiltä.

”Leikkaukset olisi pitänyt kohdistaa kahdenväliseen ja monenkeskiseen kehitysyhteistyöhön.”

”Kepan jäsenjärjestöjen käyttämät varat ovat tehokkain tapa tukea kehitysyhteistyötä. Niiden sijasta leikkaukset olisi pitänyt kohdistaa kahdenväliseen ja monenkeskiseen kehitysyhteistyöhön.”

Puolue edistää neljä vuotta sitten esittelemäänsä mallia, jossa kehitysrahoituksen painopiste siirtyisi valtion budjetista kansalaisten vapaaehtoisiin ja osin verovähennyskelpoisiin lahjoituksiin.

”Suomalaisten kansalaisjärjestöjen painoarvoa kehitysbudjetissa on lisättävä, koska niiden työ on yleiskuvaltaan läpinäkyvää ja tutkitusti tuloksellista, ja ne työllistävät suomalaisia”, Niikko sanoo.

RKP: Pitkäjänteisyyttä kehityspolitiikkaan

Anders Adlercreutz panostaisi tulevallakin hallituskaudella tyttöjen ja naisten oikeuksiin.

”Toteutuksessa olemme jääneet tavoitteistamme, mutta sitä voimme seuraavalla kaudella parantaa.”

RKP vahvistaisi yritysilmapiiriä ja kauppaa kehitysmaissa ja loisi kumppanuuksia Suomen ja kehitysmaiden elinkeinoelämän välille.

Neljän vuoden takaisessa vaaliohjelmassaan Ruotsalainen kansanpuolue peräänkuulutti oikeudenmukaista kauppapolitiikkaa. Se vahvistaisi yritysilmapiiriä ja kauppaa kehitysmaissa, loisi kumppanuuksia Suomen ja kehitysmaiden elinkeinoelämän välille sekä vähentäisi kaupan esteitä.

Adlercreutzin mielestä nykyhallitus ei ole tässä onnistunut

”Kehitysyhteistyö on kärsinyt huomattavasti tämän vaalikauden leikkauksista. Uusia satsauksia on ollut kovin vähän, eikä vanhojakaan ole saatu vietyä maaliin. Jos kehitysyhteistyöllä tavoitellaan oikeita tuloksia, linjausten tulee olla pitkäjänteisiä, jotta taso ja tavoitteet säilyvät vaalikausien yli”, hän sanoo.

SDP: Tukea vähiten kehittyneille maille

Sirpa Paatero ei ole tyytyväinen nykyhallituksen kehityspolitiikkaan. Hän selvittäisi mahdollisuuden kirjata kehitysyhteistyö lakiin ja nostaa sen rahoitus suunnitelmallisesti 0,7 prosenttiin bktl:stä. Se lisäisi kehitysyhteistyön riippumattomuutta puolue- ja hallituspolitiikasta.

”Kehitysyhteistyöllä vaikutetaan myös ilmastonmuutokseen ja kriisinhallintaan.”

”Kehitysyhteistyöllä vaikutetaan myös ilmastonmuutokseen ja kriisinhallintaan, kun yhteiskunnat rakentuvat koulutuksen, työpaikkojen, hyvän hallinnon ja demokratian varaan.”

Neljä vuotta siten Sosialidemokraattien vaaliohjelmassa ei mainittu lainkaan kehitysyhteistyötä. Nyt sille on omistettu kokonainen luku.

”Vähiten kehittyneille maille kohdennettua tukea on nostettava 0,2 prosenttiin bruttokansantulosta Afrikan kehityksen tukemiseksi”, Paatero sanoo.

Sininen tulevaisuus: Yksityissektorille vahvempi rooli

Kari Kulmala jatkaisi seuraavallakin hallituskaudella kehitysyhteistyön tulosten seurantaa sekä panostuksia koulutukseen sekä tyttöjen ja naisten asemaan.

”Emme saa unohtaa humanitaarista apua, josta ei tällä hallituskaudella ole leikattu.”

”Yksityisen sektorin mukanaolo on välttämätöntä YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden kannalta. Emme saa myöskään unohtaa humanitaarista apua, josta ei tällä hallituskaudella ole leikattu.”

Viime vuonna julkistamassaan periaateohjelmassa Siniset suhtautuu penseästi perinteiseen julkisesti rahoitettuun kehitysapuun. Kulmala sitoisi avun yhä tiiviimmin Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan.

”Yksityissektorin osuutta kehitysyhteistyön toimeenpanosta on mahdollisuuksien mukaan syytä vahvistaa. Uskomme, että se auttaisi luomaan työpaikkoja kehitysmaihin”, hän sanoo.

Vasemmistoliitto: Globaalia johdonmukaisuutta

Hanna Sarkkisen mielestä kehitysyhteistyön painopisteet ovat pääosin kohdillaan. Näitä ovat muiden muassa tasa-arvo, ihmisoikeudet, eriarvoisuuden vähentäminen ja ilmastokestävyys.

”Taloudellisten ulkosuhteiden ja kehitysyhteistyön tavoitteiden ja keinojen tulee toimia samansuuntaisesti.”

”Politiikkajohdonmukaisuutta pitäisi pystyä parantamaan, jotta kaikki globaalitoimintamme tukisi kehityspolitiikkamme tavoitteita. Esimerkiksi taloudellisten ulkosuhteiden ja kehitysyhteistyön tavoitteiden ja keinojen tulee toimia samansuuntaisesti.”

Vuonna 2015 Vasemmistoliitto vaati vaaliohjelmassaan kehitysyhteistyömäärärahojen nostoa 0,7 prosenttiin bktl:stä sekä kansainvälisiä sopimuksia kehitysmaiden verovuodon tukkimiseksi. Sarkkinen ei ole tyytyväinen toteutumaan.

”Veroparatiisit ja niitä ruokkivat maailmantalouden rakenteet ovat yhä paikoillaan. Asia on ollut kuitenkin viime vuosina esillä aiempaa enemmän. Esimerkiksi (Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestössä) OECD:ssä on saatu aikaan sopimuksia, joilla verovuotoja toivottavasti pystytään hillitsemään”, hän sanoo.

Vihreät: Huomio seksuaaliterveyteen

Jani Toivola ei juurikaan kiitä nykyhallituksen kehityspolitiikkaa.

”Olen erittäin pettynyt tämän hallituskauden rahoituksen tasoon. Leikkaukset ovat vaikuttaneet kaikilla kehityspolitiikan tasoilla. Kentältä on raportoitu, että ohjelmia on pitänyt pienentää ja monia lopettaa kokonaan.”

”Leikkaukset rapauttavat asiantuntemuksen, joka on vuosien varrella kehitysyhteistyössä hankittu.”

Toivola pelkää, että leikkaukset rapauttavat asiantuntemuksen, joka on vuosien varrella kehitysyhteistyössä hankittu.

Neljä vuotta sitten Vihreät nosti seksuaaliterveyden edistämisen osaksi kehityspolitiikkaa. Aihe on yhä ajankohtainen.

”Tyttöjen ja naisten oikeuksien toteutumista on vahvistettava. Lisäksi on tärkeää, että seksuaaliterveyspalvelut mielletään laajemmin kuin vain lisääntymis- ja äititerveyspalveluina. Niitä tulee tarjota myös nuorille ja vähemmistöille”, Toivola sanoo.

Kyselyyn vastasivat eduskuntapuolueiden edustajat Kehityspoliittisessa toimikunnassa. SDP:stä kysymyksiin vastasi varaedustaja Sirpa Paatero puolueen varsinaisen edustajan Maarit Feldt-Rannan sairausloman vuoksi.

TEKSTI JUHO PAAVOLA

KUVAT LEHTIKUVA JA KANSANEDUSTAJIEN KOTIALBUMIT

Kirjoittaja on vapaa toimittaja.


Jatkuvuutta, järkeä ja jakamista

Ajatushautomo Demos Helsingin Aleksi Neuvonen ja kehitysmaatutkimuksen lehtori Eija Ranta arvioivat, mitä kehityspolitiikalle kuuluu ensi hallituskaudella.

Ensi vaalikaudella kehityspolitiikka voi hyvin. Tältä ainakin vaikuttaa, sillä lähes kaikki Kehityspoliittisen toimikunnan (KPT) kansanedustajajäsenet vaativat lisää rahaa kehitysyhteistyöhön.

”Jokainen puolue mainitsee kehityspolitiikan. Emme kuitenkaan tiedä puolueiden todellisia prioriteetteja, saati myöhempiä neuvottelutuloksia.”

”Jokainen puolue mainitsee kehityspolitiikan. Emme kuitenkaan tiedä puolueiden todellisia prioriteetteja, saati myöhempiä neuvottelutuloksia”, huomauttaa tulevaisuudentutkija Aleksi Neuvonen ajatushautomo Demos Helsingistä.

Hän pitää mahdollisena, että kehityspolitiikka jää eduskuntavaaleissa paitsioon. Esillä ovat ilmasto, työllisyys, maahanmuuton tarpeet ja lieveilmiöt, vanhustenhuolto sekä sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluiden uudistaminen.

”Poliittiselle agendalle mahtuu kerrallaan kolmesta neljään isoa teemaa, ja nämä mainitut kysymykset vievät paljon tilaa.”

Kun Helsingin Sanomat kysyi suomalaisille tärkeimmistä vaaliteemoista (HS 7.2.), kehitysyhteistyö ei mahtunut 12 tähdellisimmän joukkoon. Se tarkoittaa, että julkinen paine korjata hallituskauden alussa tehdyt kehitysyhteistyömäärärahojen leikkaukset on vaatimaton.

”Mikään hallituskokoonpano ei sitä muuta. Ylipäätään erilaisten menojen leikkaukset ovat vahva poliittinen diskurssi, jolle on laaja hyväksyntä,” Neuvonen sanoo.

Vanha sopimusjärjestelmä murroksessa

Kehitysyhteistyön järjestelmät ja periaatteet ovat muovautuneet toisen maailmansodan jälkeen yhdessä kansainvälisen sopimusjärjestelmän kanssa. Yhden kriisi vaikuttaa toiseen, sanoo kehitysmaatutkimuksen lehtori Eija Ranta Helsingin yliopistosta.

”Politiikan tilanne on eriskummallinen. Valtiot ovat yhdessä sitoutuneet YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin, ja tästä on poliittinen yhteisymmärrys. Kuitenkin samalla on nähtävissä kansallismielisyyden nousua ja pyrkimystä pois monenkeskisyydestä.”

Rannan mielestä Suomessa pitäisi keskustella talouden lisäksi siitä, mitä kehityspolitiikalta pitkällä tähtäimellä halutaan. Autoritaarisuuden vahvistuessa perinteisen, OECD-vetoisen kehityspolitiikan vaikutusvalta heikkenee. Intian, Turkin ja Kiinan kaltaiset toimijat tekevät kehitysyhteistyötä omista lähtökohdistaan, joihin eivät kuulu esimerkiksi Suomen painottamat ihmisoikeudet.

”Globaalit prosessit ovat kysymyksiä, joihin Suomi ja sen hallituksen politiikka voivat vaikuttaa.”

”Globaalit prosessit ovat kysymyksiä, joihin Suomi ja sen hallituksen politiikka voivat vaikuttaa”, Ranta sanoo.

Kehitystä kaupunkeihin

Koska vanhaa rahaa ei saada palautettua, kehitysyhteistyövarat on käytettävä entistä viisaammin. Aleksi Neuvosen mielestä kehityspolitiikka tulee kytkeä osaksi suuria yhteiskunnallisia kysymyksiä. Niitä ovat ilmastonmuutos ja muuttoliikkeet, jotka taas linkittyvät kauppapolitiikkaan.

”Digitaalinen murros vaikuttaa myönteisesti, mutta kehitysyhteistyön painopiste pitäisi siirtää maaseudulta kaupunkeihin. Kaupunkeja tulee kehittää ja ihmisille luoda töitä alustataloudessa, jolloin heidän ei tarvitse lähteä Eurooppaan. Digitaalisen infrastruktuurin rakentaminen taas avaa mahdollisuuksia suomalaisille yrityksille”, Neuvonen sanoo.

Kehitysyhteistyön onnistuminen vaatii tulevaisuudessa yhä vahvempaa yhteistyötä kumppanimaiden kanssa. Neuvonen kaipaa malleja, joissa esimerkiksi vesi- ja jätehuolto perustuvat suomalaisten sekä erilaisten paikallisten tahojen ja pienyrittäjien yhteistoimintaan.

”Saksassa tämä on ymmärretty. Hankkeiden aikajänne on 10–15 vuotta, mutta sinä aikana asioita voidaan muuttaa yrityksen ja erehdyksen kautta hyvinkin nopeasti”, Neuvonen sanoo.