Raaka-ainebuumia seuraa krapula

Kiinan talouskasvu on hidastunut, ja siksi kasvuennusteet laskevat myös Afrikan valtioissa.

Graafi_Kiinasta-riippuvaisimmat-maat

Kaksi suurta kuparikaivosta kiinni määräajaksi ja 6 000 kaivosmiestä pakkolomalle. Uutinen kuvaa tilannetta Sambiassa eteläisessä Afrikassa mutta juontaa juurensa Kiinaan.

”Missään maassa ei voida investoida vuodesta toiseen 45 prosenttia bruttokansantuotteesta. Se on taloushistoriallisesti aivan poikkeuksellista”, tutkimuspäällikkö Iikka Korhonen sanoo ja viittaa Kiinaan.

Korhonen johtaa Suomen Pankin siirtymätalouksien tutkimuslaitosta BOFITia, jossa keskitytään erityisesti Kiinan ja Venäjän talouksiin.

Kiina on investoinut lähes puolet bruttokansantuotteestaan vuoden 2009 jälkeen. Korhosen mukaan raja on nyt tullut vastaan, sillä hyviä sijoituskohteita löytyy aiempaa vähemmän.

Kiinan investoinnit kasvavat edelleen, tosin hitaampaa tahtia. Kiinan kasvun hidastuminen on suurin yksittäinen syy sille, että raaka-aineiden korkeiden hintojen aikakausi on päättynyt.

Esimerkiksi kuparin, rakentamisen keskeisen raaka-aineen, maailmanmarkkinahinta on alimmillaan kuuteen vuoteen. Ja juuri kuparin hinnan romahdus on vienyt työtä sambialaisilta kaivosmiehiltä.

Sambian valtiontaloudelle tilanne on tukala, sillä kaivosteollisuus tuottaa kaksi kolmasosaa maan vientituloista ja 16 prosenttia valtion tuloista.

Ensi vuoden budjetilta on putoamassa pohja, sillä sen oletuksena on ollut viiden prosentin talouskasvu. Kuluvan vuoden kasvuennuste on jo laskettu seitsemästä prosentista 4,6 prosenttiin, ja useat luottoluokittajat ovat laskeneet Sambian luottokelpoisuutta.

Sambia saattaa joutua pyytämään hätärahoitusta Kansainväliseltä valuuttarahastolta IMF:ltä.

Kohtalonyhteys Kiinaan

Raaka-aineita tuottavien Afrikan maiden ja rajusti kasvaneen Kiinan välille on rakentunut vahva kohtalonyhteys 2000-luvulla. IMF on jopa laskenut sille ”kaavan”: kun Kiinan investointien kasvu hidastuu prosentilla, Saharan eteläpuolisen Afrikan maiden viennin arvo alenee 0,6 prosenttia.

Kiina kuluttaa 40–50 prosenttia kaikesta maailman kuparista, koksihiilestä, rautamalmista, sinkistä ja nikkelistä.

Kiina kuluttaa 40–50 prosenttia kaikesta maailman kuparista, koksihiilestä, rautamalmista, sinkistä ja nikkelistä. Niiden kysyntä on heikentynyt ja hinnat laskeneet, mikä on ajanut muiden muassa Etelä-Afrikan ja Kongon demokraattisen tasavallan taloudet vaikeuksiin.

Etelä-Afrikan talous supistui 1,3 prosenttia pelkästään vuoden 2015 toisella neljänneksellä. Syinä olivat etenkin hiilen ja teräksen kysynnän lasku. Tuhansia kaivosteollisuuden työpaikkoja katosi.

Myös öljyn hinta on matalalla. Kiinan merkitys öljyn hinnan määrittelyssä ei ole merkittävä, sillä sen osuus öljynkulutuksesta on vain 11 prosenttia. Öljyn hintaa laskevat muiden muassa tuotannon kasvu Venäjällä ja Yhdysvalloissa sekä Iranin öljyn paluu markkinoille ensi vuonna.

Alhainen öljyn hinta kirpaisee etenkin Afrikan öljytalouksissa, kuten Nigeriassa ja Angolassa. Niiden talouskasvu on IMF:n mukaan puolittunut nykyisestä seitsemästä prosentista, ja Nigeriassa jopa ministerien palkat ovat viivästyneet.

Marraskuun alussa IMF laski ennusteensa kuluvan vuoden talouskasvusta Saharan eteläpuoleisessa Afrikassa 3,75 prosenttiin. Vuonna 2014 alueen talous kasvoi vielä 5 prosenttia.

Maiden välillä on suuria eroja. IMF arvioi, että Kiinan kasvun hidastuminen vaikuttaa vähiten Keniaan, Norsunluurannikkoon ja Etiopiaan. Niiden taloudet eivät ole riippuvaisia metallien ja öljyn viennistä Kiinaan. Etenkin Etiopia ja Kenia, öljyn nettotuojat, päinvastoin hyötyvät öljyn alhaisesta hinnasta.

Myös Tansanialle IMF ennustaa edelleen seitsemän prosentin kasvua.

Lisää investointeja?

Tutkimuspäällikkö Iikka Korhosen mukaan Kiinan kasvun hidastuminen ei ole ohimenevä eikä yllättävä ilmiö.

Kiinan kasvun hidastuminen ei ole ohimenevä eikä yllättävä ilmiö.

Esimerkiksi Suomen Pankin ennuste Kiinan kasvusta vuosille 2016 ja 2017 on ollut kuusi prosenttia jo puolitoista vuotta. Ennustetta ei ole jouduttu muuttamaan, vaikka varsinkin loppukesästä Kiinan osakemarkkinat laskivat vauhdilla ja sen talousongelmat nousivat otsikoihin.

Voisi olettaa, että Kiinan investoinnit ulkomaille ja myös Afrikkaan lisääntyvät, jos omasta maasta ei löydy entiseen malliin hyviä investointikohteita. Korhosen mukaan Kiinalta on kuitenkaan turha odottaa mitään äkkirynnäkköä Afrikkaan.

”Kiinalaisten yritysten kansainvälistyminen on kesken. Ne eivät ole juurikaan laajentaneet tuotantoaan Kaakkois-Aasiaa kauemmaksi.”

Kiinan kauppaministeriön mukaan Kiinan suorien sijoitusten arvo Afrikkaan kasvoi kaksikymmenkertaiseksi vuosina 2005–2014. Nopea kasvu oli mahdollista, koska lähtötaso oli hyvin alhainen.

Kiinan Afrikka-sijoitusten kokonaisarvo on edelleen vain noin 30 miljardia euroa. Se vastaa noin kolmea prosenttia kaikista sijoituksista, joita kiinalaiset ovat tehneet ulkomaille. Kiinasta on sijoitettu Afrikkaa enemmän Aasiaan, Pohjois-Amerikkaan ja Eurooppaan.

Kiinalta on luvassa ainakin lainamuotoista lisärahoitusta.

Joulukuun alussa Kiinan presidentti Xi Jinping ilmoitti uudesta rahoituspaketista kymmenen Afrikan maan kehityshankkeisiin. Kolmivuotisen paketin suuruus on 55 miljardia euroa, ja se koostuu muun muassa vientiluotoista, tukilainoista ja korottomista lainoista.

TEKSTI PASI NOKELAINEN

KARTTA SISSU MUHUJÄRVI