Perhe on paras

Perhemallit moninaistuvat, samoin tyttöjen ja naisten mahdollisuudet toimia niin perheen sisällä kuin sen ulkopuolellakin, todetaan YK:n tasa-arvojärjestön tuoreessa raportissa.

Tilastokeskuksen mukaan ”perheen muodostavat yhdessä asuvat avio- tai avoliitossa olevat tai parisuhteensa rekisteröineet henkilöt ja heidän lapsensa, jompikumpi vanhemmista lapsineen sekä avio- ja avopuolisot sekä parisuhteensa rekisteröineet henkilöt, joilla ei ole lapsia”.

Suomalaisessa perheessä voi olla vain kaksi peräkkäistä sukupolvea.

Suomalaisessa perheessä voi olla vain kaksi peräkkäistä sukupolvea. Se tarkoittaa esimerkiksi sitä, että lapsensa ja lapsenlapsensa luona asuva isoäiti ei kuulu heidän perheeseensä. Jos molemmat isovanhemmat asuvat samassa taloudessa lapsensa ja lapsenlapsensa kanssa, he muodostavat oman erillisen perheen.

TOISIN ON MONISSA muissa maailman maissa. Laajennettu perhe onkin toiseksi yleisin perhemalli perinteisen kahden vanhemman ja lasten muodostaman perheen jälkeen. Isovanhempien lisäksi suurperheessä voivat elää tädit, sedät, enot, serkut ja perheen isän useat vaimot. Keski- ja Etelä-Aasiassa kaksi kolmesta yksinhuoltajaäidistä elää laajennetussa perheessä, Saharan eteläpuolisessa Afrikassa lähes puolet.

YK:n tasa-arvojärjestö UN Women muistuttaa tuoreessa vuosiraportissaan Families in the Changing World, että erilaiset perhemallit tulee huomioida esimerkiksi pakolaisten ja siirtolaisten perheenyhdistämiskäytännöissä.

On maita, jotka eivät salli alaikäisten lasten pääsyä vanhempiensa luokse.

Tätä nykyä harvat valtiot hyväksyvät ehdoitta perheenyhdistämisohjelmiinsa hakijan puolison, vanhemmat, isovanhemmat ja/tai aikuiset lapset. On myös maita, jotka eivät salli alaikäisten lasten pääsyä vanhempiensa luokse.

RAPORTISSAAN UN WOMEN korostaa perheiden monimuotoistumista. Avioliiton sijaan monet valitsevat avoliiton, ja yhä useammat eivät halua lainkaan parisuhdetta tai lapsia. Yhden hengen kotitaloudet ovat Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa yleisempiä kuin muut asumisjärjestelyt.

Samalla sukupuolivähemmistöjen asema on kohentunut.

Järjestön mukaan myös tyttöjen ja naisten asema perheessä on monin tavoin parantunut. Tytöt avioituvat entistä vanhempina, mikä suo heille aikaa opiskella ja valmistautua ansiotyöhön. 25 vuotta sitten Keski- ja Etelä-Aasiassa kolme viidestä tytöstä naitettiin alaikäisinä, nyt alle kolmannes.

Äidit synnyttävät ensimmäisen lapsensa entistä vanhempina, mikä on hyväksi niin äidin kuin lapsenkin terveydelle.

Vastaavasti äidit synnyttävät ensimmäisen lapsensa entistä vanhempina, mikä on hyväksi niin äidin kuin lapsenkin terveydelle. Myös perheiden lapsiluku on vähentynyt.

Samaan aikaan UN Women on huolissaan siitä, että viime aikoina eri puolilla maailmaa perinteisten perhearvojen retoriikalla murretaan tasa-arvon saavutuksia, kuten tyttöjen ja naisten oikeutta käydä koulua, tehdä kodin ulkopuolista työtä sekä päättää omasta kehostaan ja lapsiluvustaan.

Järjestö myös muistuttaa, että yhä edelleen koti koituu liian monen naisen surmanloukuksi. Vuonna 2017 kolme viidestä murhatusta naisesta kuoli oman perheenjäsenen uhrina.

Lähteet: Progress of the World’s Women 2019–2020. Families in the Changing World. UN Women, 2019. Tilastokeskus.

TEKSTI TIINA KIRKAS

GRAFIIKKA JUHO HIILIVIRTA