Finnfundilta siemenrahaa yritystoimintaan

Kehitysrahoitusyhtiö Finnfund ohjaa uutta pääomaansa erityisesti uusiutuvaan energiaan kehitysmaissa.

Finnfund on valtion omistama kehitysrahoitusyhtiö, joka lainoittaa ja pääomittaa yksityisiä yrityksiä kehittyvissä ja kehitysmaissa sekä Venäjällä.

Nyt valtio aikoo korottaa Finnfundin pääomaa 130 miljoonalla eurolla.

Finnfundin pääoma kasvaa 55 prosentilla nykyisestä 236 miljoonasta eurosta.

Korotus on tuntuva, sillä viime vuosina rahaston pääomaa on kasvatettu 10–18 miljoonalla eurolla vuodessa. Se tarkoittaa, että Finnfundin pääoma kasvaa 55 prosentilla nykyisestä 236 miljoonasta eurosta.

Yksityissektorin tukeminen kehitysyhteistyössä on kansainvälinen suuntaus, Finnfundin toimitusjohtaja Jaakko Kangasniemi kertoo.

”Yhdeksän kymmenestä uudesta työpaikasta syntyy yksityiselle sektorille. Näin on tapahtunut kaikissa maissa, joissa köyhyys on vähentynyt.”

Viime vuonna Finnfund päätti 23 uudesta sijoituksesta, joihin käytetään 115 miljoonaa euroa. Kaikkiaan Finnfundin rahaa on 160 hankkeessa 32 maassa.

”Finnfundin raha poikkeaa muusta kehitysyhteistyöstä siten, että se ei kulu vaan kiertää tuottojen kanssa uusiin hankkeisiin”, Kangasniemi sanoo.

Finnfundin rahoittamista hankkeista noin puolessa on mukana suomalainen yritys.

Finnfundin rahoittamista hankkeista noin puolessa on mukana suomalainen yritys.

”Missiomme on edistää kohdemaiden taloudellista ja yhteiskunnallista kehitystä. Yhteistyö suomalaisten yritysten kanssa kuitenkin palvelee kehitysmissiotamme. Kehitysrahoittajat onnistuvat tehtävässään parhaiten, kun ne tuntevat kumppaninsa”, Kangasniemi sanoo.

Hän lisää, että suomalaisyrityksillä on usein myös tarjota kestävää ja kustannustehokasta teknologiaa, joka auttaa Finnfundia saamaan sijoituksilleen tuottoa.

Esimerkiksi Hondurasissa Finnfund on vähemmistöosakkaana aurinkovoimapuistossa, johon suomalainen ABB on toimittanut teknologiaa 20 miljoonan euron arvosta.

Pääomaa Afrikkaan

Finnfund sijoittaa hankkeisiin, joihin ei löydy riittävästi kaupallista riskirahaa. Niiden on oltava myös ympäristöllisesti ja yhteiskunnallisesti kestäviä.

”Tavoitteemme on, että teemme jotain hyvää, josta muut jatkavat suuremmilla rahoilla”, Jaakko Kangasniemi sanoo.

Esimerkiksi kymmenisen vuotta sitten vain kehitysrahoittajat uskalsivat sijoittaa Afrikan matkapuhelinverkkoon. Tänään se on menestyksekästä yksityistä liiketoimintaa.

Turkana-järven tuulipuisto Keniassa on Afrikan suurin. Se on myös mittavin hanke, johon Finnfund on toistaiseksi osallistunut. Teräsrakenteet puiston 370 tuulimyllyyn toimittaa lahtelainen perheyritys Peikko.
Turkana-järven tuulipuisto Keniassa on Afrikan suurin. Se on myös mittavin hanke, johon Finnfund on toistaiseksi osallistunut. Teräsrakenteet puiston 370 tuulimyllyyn toimittaa lahtelainen perheyritys Peikko.

Nyt kehitysrahoittajat sijoittavat uusiutuvaan energiaan köyhissä maissa. Myös Finnfund on pääomittanut aurinko- ja tuulivoimapuistoja Lähi-idässä, Afrikassa ja Latinalaisessa Amerikassa.

Esimerkiksi Kenian Turkana-järvellä kehitysrahoittajat rakennuttavat tuulimyllyjen lisäksi teitä, kouluja ja kaivoja lähikyliin. Tavoitteena on, että tuottava bisnes ja valmiit perusrakenteet houkuttavat aikanaan rahaa myös kaupallisilta markkinoilta.

Kangasniemi muistuttaa, että Afrikassa on tarjolla lainaa, mutta yritykset tarvitsevat pääomaa.

”Vuonna 2009 Euroopan investointipankki ja Afrikan kehityspankki olivat valmiita lainoittamaan Kap Verdessä tuulivoimahanketta, kunhan joku ensin tarjoaa pääomaa ja kehittää hankeyhtiön rahoituskelpoiseksi. Finnfundilta se vaati rahaa, työtä ja riskinottoa.”

Nyt tuulivoimala tuottaa sähköä Kap Verdessä ja on yksi Finnfundin menestystarinoista.

Lisärahalla Finnfund aikoo pääomittaa nykyistä enemmän uusiutuvan energian hankkeita.

”Köyhissä maissa on paljon potentiaalia. Katsomme mahdollisuuksia jopa Somaliassa ja Afganistanissa”, Kangasniemi sanoo.

TEKSTI TIINA KIRKAS
KUVAT FINNFUND


Tiedotuksessa petrattavaa

”Finnfund on varmaan saanut enemmän julkisuutta viime kuukausina kuin niitä edeltävän 35 vuoden aikana”, arvioi yhtiön toimitusjohtaja Jaakko Kangasniemi.

Finnfund on perustettu vuonna 1980. Yhtiö nousi julkisuuteen, kun hallitus ilmoitti korottavansa sen pääomaa roimasti ja leikkaavansa lahjamuotoisesta kehitysavusta 300 miljoonaa euroa. Arvostelijat ovat kyselleet, onko kyse piilotetusta yritystuesta ja viennin edistämisestä kehitysyhteistyövaroin.

”Tämä keskustelu perustuu väärinkäsitykseen. Suomalainen yhtiö ei voi saada Finnfundilta rahoitusta Suomessa tapahtuvaan toimintaansa, vaikka sillä olisi vientiä kehitysmaihin tai kehitysmaihin suuntautuvaa liiketoimintaa. Rahoitusta voi saada vain yritystoimintaan ja investointeihin paikan päällä”, Kangasniemi toteaa.

Sijoituksilla pyritään muiden muassa lisäämään kehitysmaiden tuottavia työpaikkoja tai parantamaan ihmisten elämänlaatua esimerkiksi sähkön saannilla.

Sijoituksilla pyritään muiden muassa lisäämään kehitysmaiden tuottavia työpaikkoja tai parantamaan ihmisten elämänlaatua esimerkiksi sähkön saannilla.

Finnfundia on myös arvosteltu niukasta tiedottamisesta. Kangasniemi ymmärtää arvostelun. Yhtiö ei esimerkiksi kerro yksittäisten sijoitustensa summia. Sen verkkosivuilla ei myöskään esitellä järjestelmällisesti jokaisen hankkeen vaikutuksia kehitykseen.

”Tähän asti tiedottaminen on ollut vähän sellaista tuuleen huutamista, kun kiinnostusta on ollut niin vähän”, Kangasniemi sanoo.

”Kun Finnfund yrittää saada uraauurtavia investointeja eteenpäin haastavissa oloissa ja yrityksiä mukaan niihin, on selvää, ettei yritysten kaikista aikeista voi kertoa etukäteen. Jatkossa Finnfundissa pyritään tiedottamaan enemmän, aiemmin ja avoimemmin.”

TEKSTI PASI NOKELAINEN