Lumileikit kutsuvat Kaukasukselle

Lumi, edulliset hinnat ja viisumivapaus houkuttelevat Persianlahden maiden vierastyöläisiä lomailemaan Kaukasukselle Georgiaan.

Kristine Alejo riisuu takkinsa, villapuseronsa ja lämpökerrastonsa. Sitten hän heittäytyy päistikkaa lumeen kieriskelemään. Ystävät hihkuvat ja napsivat valokuvia.

Kasvot hehkuvat kylmästä punaisina, kun hän kampeaa itsensä jaloilleen. Ilmekään ei värähdä.

”Ei se niin kylmää ollut. Voisin asua täällä”, hän sanoo.

”Tein tämän huvikseni ja haastaakseni itseni. En ole aiemmin kokenut lunta, ja halusin tehdä sen ikimuistoisella tavalla.”

”Tein tämän huvikseni ja haastaakseni itseni. En ole aiemmin kokenut lunta, ja halusin tehdä sen ikimuistoisella tavalla.”

Alejo on matkustanut ystäväporukassa georgialaiseen Guadurin laskettelukeskukseen Kaukasusvuorille. Kotona Dubaissa naiset pelaavat koripalloa samassa filippiiniläisten vierastyöläisten joukkueessa. He työskentelevät asiakaspalveluammateissa, joissa palkkataso ja työehdot ovat paremmat kuin monilla muilla Persianlahden maiden vierastyöläisillä.

Siksi heillä on mahdollisuus ja varaa lähteä ulkomaille lomalle, joka useimmilla on tosin vain viikon mittainen.

Mary-Anne Serajospeh

”Tulimme tänne eilen. Ruoka on fantastista ja sää täydellinen”, kertoo Mary-Anne Serajoseph ja pyörittää elämänsä ensimmäisen lumipallon.

Laskettelu ei kiinnosta

Naisia ympäröivät toiset matkailijat, jotka tekevät lumienkeleitä ja veistoksia sekä ottavat selfieitä. Hekin ovat enimmäkseen Persianlahden maiden vierastyöläisiä perheineen, jotka eivät erityisemmin perusta laskettelurinteistä, kertoo paikallinen opas Givi Mzhavanadze.

”Heitä kiinnostaa leikkiä lumessa lastensa kanssa.”

Siksi Mzhavanadze tuo heidät näköalapaikalle, josta levittäytyvät upeat maisemat, ja viereinen pulkkamäkikin on sopivan loiva.

Neljännes hänen asiakkaistaan tulee Persianlahden maista. Heidän osuutensa matkailijoista on kasvanut viiden viime vuoden aikana, kun kulkuyhteydet ovat parantuneet. Lentokoneella pääsee pääkaupunkiin Tbilisiin ja sieltä parissa tunnissa esimerkiksi autokyydillä Guaduriin.

Eniten matkailijoita Guaduriin tulee rajan takaa Venäjältä.

Eniten matkailijoita Guaduriin tulee rajan takaa Venäjältä. Mzhavanadze toivoo kuitenkin suoraa lentoyhteyttä Georgian ja Yhdysvaltojen välille, sillä se tietäisi rahaa ja hänelle valoisaa tulevaisuutta.

”Amerikkalaiset ovat maksukykyisiä mutta vaativia. Vielä meillä ei ole heille riittävää infrastruktuuria.”

Kylmä paratiisi

Neljävuotias Ovidi Wijesena valittaa märkiä käsineitään. Yhdeksänvuotias isosisko Okadi työstää lumiukkoa.

”Tee lumipallo ja kieritä sitä lumessa. Ei haittaa, vaikka kastutte. Olen pakannut teille vaihtovaatteet mukaan”, äiti Ishani rauhoittelee.

Okadi (vas.) ja Ovidi Wijesena lomailevat vanhempiensa kanssa Guadurin laskettelukeskuksessa Georgiassa.

Wijesenat ovat kotoisin Sri Lankasta mutta asuneet Bahrainissa 11 vuotta. Ulkomaanmatka oli pitkäaikainen unelma.

”Päätimme jo kauan sitten tulla Georgiaan. Tämä on paras paikka kokea pohjoinen ilmasto, sillä Eurooppa on liian kallis”, isä Suranga kertoo.

Myös pakistanilainen aviopari Chohan ja Aisha Iqbal nauttii lomastaan.

”Tätä ei voi kokea Dubaissa, jossa lämpötila voi kesällä nousta 50 asteeseen. Kotikaupungissamme Islamabadissakaan ei ole 20 astetta viileämpää. Tämä on meille paratiisi”, he sanovat.

Köyhän miehen Sveitsi

Lumen, pakkasen ja edullisten hintojen lisäksi Georgia houkuttelee matkustajia viisumivapaudella. Vierastyöläiset, joilla on voimassa oleva oleskelulupa johonkin Persianlahden maahan, saavat maahan tullessaan maksuttoman viisumin.

”Eurooppaan tarvitaan Schengen-viisumi. On myös näytettävä tiliote. Se on hankalaa”, kertoo intialainen Abdul Rahim, joka työskentelee Dubaissa.

Osa Persianlahden maiden vierastyöläisistä vierailee myös naapurimaissa Armeniassa ja Azerbaidžanissa, jotka niin ikään tarjoavat turisteille lunta ja edukasta matkustamista viisumivapaasti.

Yksi heistä on intialainen Arun Krishnan, joka on Kaukasuksella kolmatta mutta Georgiassa ensimmäistä kertaa.

”Tämä on kuin köyhän miehen Sveitsi. Ja kuka oikeastaan kaipaa Alppeja?” hän kysyy.

TEKSTI IVAR ANDERSEN

KUVAT JONAS GRATZER

SUOMENNOS TIINA KIRKAS

Kirjoittaja on ruotsalainen vapaa toimittaja.