Afrikkalainen rap-musiikki houkuttelee kopioimaan

Nyt artistit opettelevat puolustamaan tekijänoikeuksiaan globaalissa musiikkibisneksessä. Tässä auttavat sosiaalisessa mediassa valvovat fanit.

Hiphopin suurnimi Will.i.am jäi viime vuoden lopulla kiinni plagioinnista.

Eteläafrikkalaiset fanit huomauttivat sosiaalisessa mediassa, että hänen Megan Rytelle kynäilemänsä uutuuskappale Culture muistutti erehdyttävästi durbanilaisen DJ Lagin Ice Droppia vuodelta 2016.

”Afrikkalainen elektroninen musiikki on nyt suosittua, ja siitä haluavat päästä osallisiksi myös yhdysvaltalaiset suuret nimet.”

Will.i.amin oli pakko myöntää virheensä, pyytää anteeksi ja maksaa Etelä-Afrikkaan tekijänoikeuskorvauksia. DJ Lag kommentoi lehdille olevansa tyytyväinen maksettuun summaan.

DJ Lagia edustavan Black Major -levy-yhtiön toimitusjohtaja Sevi Spanoudi sanoo, että ilmiö on yleinen, koska nykyisin data leviää nopeasti.

”Valmiita raitoja jaetaan eri alustoilla ja somessa ennen kuin niitä on edes julkaistu.”

Usein myös keskeneräiset demot lähtevät kiertämään ilman mainintaa niiden alkuperästä.

Suosittua halutaan kopioida

Ehi Enakimio on Suomessa asuva nigerialainen klubijärjestäjä ja dj.

Samplaaminen eli osien käyttö muiden muusikoiden kappaleista on yleistä elektronisessa musiikissa, kertoo Ehi Enakimio, joka on Suomessa asuva nigerialainen klubijärjestäjä ja dj.

”Afrikkalainen elektroninen musiikki on nyt suosittua, ja siitä haluavat päästä osallisiksi myös yhdysvaltalaiset suuret nimet. He haluavat pitää vanhat faninsa mutta samalla levittäytyä Afrikan markkinoille kuulostamalla afrikkalaistyylisiltä.”

Kun yhdysvaltalainen muusikko jää kiinni afrikkalaismusiikin luvattomasta käytöstä, Enakimion mukaan takataskusta kaivetaan ”musta kortti”. Artisti saattaa sanoa, että mustaihoisena hän saa käyttää afrikkalaista musiikkia.

”Se on ihan roskaa. Miksi he saisivat ottaa meiltä, jos me emme saa ottaa heiltä?” Enakimio kysyy.

Tyypillisesti Will.i.amin kaltaiset yhdysvaltalaiset tekijät ovat tarkkoja oikeuksistaan, ja luvattomista sampleista jää nopeasti kiinni. Korvaukset voivat nousta jopa miljooniin dollareihin, jos kiistaa päädytään ratkomaan oikeudessa.

Sotkuiset prosessit

Miksi sitten samplatessa ei kerrota, mistä palaset on leikattu? 

”Prosessit ovat aika sotkuisia”, kertoo Karri Miettinen eli rap-artisti Paleface.

”Tuottajat suoltavat uusia biittejä koko ajan, ja vain pieni osa niistä menestyy. Levy-yhtiön edustaja ei istu vieressä kirjaamassa muistiin kaikkea sitä, mitä käytetään.”

Usein oikeuksista ryhdytään sopimaan vasta, kun kappale on julkaistu.

”Isoilla artisteilla on varaa toimia aika huolimattomasti, ja korvaukset voidaan maksaa jälkikäteen.”

”Isoilla artisteilla on varaa toimia aika huolimattomasti, ja korvaukset voidaan maksaa jälkikäteen.”

Hiphop on syntynyt samplaamisesta, eikä ennen kyselty lupia, Miettinen muistuttaa. Esimerkiksi De La Soul -yhtyeen kuutta ensimmäistä levyä ei löydy verkon suoratoistopalveluista, koska niissä on paljon luvattomia sampleja.

Nykyään monet muusikot haluavat jakaa kunnian musiikistaan niille, joille se kuuluu. Tracklib-yhtiön verkkosivulla voi selata sampleja ja maksaa helposti käyttöoikeuksista.

Miettisestä on tärkeä erottaa toisistaan sampleja käyttävät musiikintekijät ja jättimäisten levy-yhtiöiden liiketoiminta. Moni artisti haluaa maksaa samplejen oikeuksista, kun taas levy-yhtiöt ostavat mielellään vanhojen nauhoitusten laajat oikeudet ja tekevät tulosta niiden uudelleenjulkaisuilla ja versioinneilla. 

”Yhtiöitä ei kiinnosta jonkun eläköityneen jazzpaavon oikeudet vaan oman lompakon paksuus.”

Some vahtii oikeuksia

Köyhissä maissa on harvoin vahvoja tekijänoikeusjärjestöjä vahtimassa taiteilijoiden oikeuksia. Ehi Enakimio epäilee, että afrikkalainen artisti saisi koskaan tietää, onko hänen musiikkiaan kopioitu ulkomailla.

Sevi Spanoudi kouluttaisikin artisteja tekemään paperityöt hyvissä ajoin.

”Moni kehittyvä artisti kuitenkin pelkää penätä oikeuksiaan, koska musiikkiteollisuus on niin hierarkkinen.”

Tällöin sosiaalisesta mediasta olisi apua.

”Näimme tämän omin silmin DJ Lagin ja Will.i.amin tapauksessa, kun ratkaisu syntyi nopeasti nimenomaan somen kovan painostuksen ansiosta”, Spanoudi sanoo.

TEKSTI ESA SALMINEN KUVAT @SONAR BY ÈRIVER HIJANO, JUKKA LUOMA

Kirjoittaja on vapaa toimittaja.

Pääkuvassa DJ Lag Barcelonassa Espanjassa heinäkuussa 2019.