Keniassa käymäläjätteestä kierrätetään lannoitetta pelloille

Kiertotalousyhtiö Sanergy rakentaa käymälöitä kaupunkislummeihin ja tuottaa lannoitteen lisäksi jätettä syövistä kärpäsentoukista rehua tuotantoeläimille.  

”Käymälä on samanlainen perusoikeus kuin puhdas vesi. Se on kuitenkin tabu, eikä siitä siksi puhuta, vaikka käymälä, jätteen käsittely ja puhdas vesi liittyvät toisiinsa”, sanoo David Auerbach, joka on yksi kiertotalousyhtiö Sanergyn perustajista.

Käymälöitä on erityisen vähän kehittyvien maiden suurkaupungeissa, joiden slummialueet kasvavat nopeasti. Ihmiset tekevät tarpeensa esimerkiksi muovipusseihin, jotka sisältöineen kuormittavat ympäristöä ja vesistöjä.

Käymälöiden ja viemäreiden rakentaminen slummeihin on kallista. Perinteisillä menetelmillä siihen kuluisi myös liikaa aikaa, Auerbach huomauttaa.

Ratkaisuksi Sanergy on luonut mallin, jossa sen sisaryhtiö Fresh Life pystyttää slummikortteleihin kuivakäymälöitä kymmenen Yhdysvaltain dollarin kuukausimaksua vastaan. Korttelien asukkaat huolehtivat käymälästä joko itse tai maksavat pienen summan käymälän isännöitsijälle.

Sanergy puolestaan kerää ja kuljettaa päivittäin käymäläjätteen kierrätyslaitokseensa.

Ensimmäiset kuivakäymälänsä yhtiö rakensi Mukuru Kwa Njengan slummiin Kenian pääkaupungissa Nairobissa vuonna 2011.

”On mukavaa, kun käymälä sijaitsee lähellä kotia. Se parantaa etenkin tyttöjen ja naisten turvallisuutta, kun heidän ei tarvitse kulkea pitkiä matkoja lähimpään käymälään. Samalla yleinen asumistaso nousee”, Auerbach sanoo.

Toukat töihin

”Lopputuotteet myydään markkinahintaan, mikä mahdollistaa käymälöiden rakentamisen, ylläpidon ja käytön edullisesti.”

– David Auerbach

Sanergyn kierrätyslaitoksessa käymäläjäte päätyy mustasotilaskärpäsen toukkien ruoaksi. Ne puhdistavat ja muuntavat jätteen valkuaisainepitoiseksi puruksi. Se puolestaan kompostoidaan ja muokataan maaperää parantavaksi lannoitteeksi. Lopuksi toukista keitetään ja kuivataan rehua tuotantoeläimille.

”Lopputuotteet myydään markkinahintaan, mikä mahdollistaa käymälöiden rakentamisen, ylläpidon ja käytön edullisesti. Valkuaisainepitoinen rehu myös säästää kalakantoja, kun kaloja ei tarvitse käyttää eläinrehuna”, David Auerbach sanoo.

Kaikkiaan 80 prosenttia yhtiön tuloista on peräisin uusioraaka-aineen myynnistä, loput käymälämaksuista.

Nairobin lisäksi Sanergyn käymälöitä on Kisumussa Länsi-Keniassa. Tavoite on laajentua myös muihin Afrikan maihin. Kysyntää on, sillä vuonna 2030 slummeissa asuu arviolta kaksi miljardia ihmistä, joista suuri osa Afrikan kasvavissa kaupungeissa. 

”Puolet kaikesta jätteestä on orgaanista, mutta jätehuolto on puutteellista Kenian tavoin monessa Afrikan maassa. Se on haaste mutta myös mahdollisuus”, Auerbach sanoo

Vaikuttava sijoitus

Kehitysrahoitusyhtiö Finnfund sijoitti Sanergyyn 1,25 miljoonaa dollaria vuonna 2017. Rahoituksella Sanergy rakensi Nairobin ulkopuolelle jätteenkäsittelylaitoksen, joka mahdollisti kiertotaloustoiminnan laajentumisen teollisessa mittakaavassa. Laitos on tätä nykyä yksi Saharan eteläpuolisen Afrikan suurimmista. 

”Haemme sijoituksillamme vaikuttavuutta, ja Sanergyssä yhdistyvät monet tekijät. Yhtiön malli parantaa ihmisten elinoloja, puhdistaa ympäristöä sekä luo uutta taloutta ja työpaikkoja”, sanoo Finnfundin rahoituspäällikkö Ari Nironen.

Finnfund on Sanergyn vähemmistöomistaja ja hallituksen jäsen. 

”Kaltaisemme sijoittajat ovat tärkeitä uraauurtaville yrityksille. Voimme ottaa suurempia riskejä kuin kaupalliset sijoittajat. Mukanaolomme voi myös rohkaista muita sijoittajia”, Nironen sanoo.

TEKSTI JUHO PAAVOLA KUVA LIISA TAKALA

Kirjoittaja on vapaa toimittaja.