Etiopiassa paahdettua kahvia maailmalle

Benyam Bisrat on paluumuuttaja, joka haluaa tarjota kotimaassaan kasvatettua, paahdettua ja valmistettua kahvia myös omissa kahviloissaan.

”Starbucksin liikevaihto on kaksi kertaa suurempi kuin Etiopian valtion budjetti. Se on järjetöntä.” 

”Meistä tulee vielä Afrikan johtava maailmanlaajuinen kahvibrändi. Tosin me myös tuotamme itse kahvimme, toisin kuin Nescafét, Strarbucksit ja Costa Coffeet.”

Benyam Bisrat puhuu nopeasti ja kiihkeästi, kun hän esittelee kahviyhtiönsä upouusia tiloja Etiopian pääkaupungissa Addis Abebassa.

”Etiopiassa on vuosikausia toitotettu, että kahvia ei voi viedä ulkomaille, koska sen laatu kärsii. Miten sitten Starbucksin kaltaiset kansainväliset suuryritykset kykenevät viemään paahdettua kahvia eri puolille maailmaa?”

Kahvin on käynyt kuten monen muunkin raaka-aineen Afrikassa. Sitä viedään käsittelemättömänä Etiopiasta, jolloin arvonlisäys tapahtuu maan ulkopuolella. Tähän Bisrat haluaa muutoksen.

”Meistä tulee vielä Afrikan johtava maailmanlaajuinen kahvibrändi. Tosin me myös tuotamme itse kahvimme, toisin kuin Nescafét, Strarbucksit ja Costa Coffeet”, hän sanoo.

Arvon palautus 

Benyam Bisrat seisoo kahvipaahtimonsa Haderon kirjainlogon vieressä.
Benyam Bisrat haluaa kasvattaa etiopialaisen kahvin arvostusta ja jalostusarvoa.

Benyam Bisrat asui vuosia Kanadassa, kunnes palasi synnyinmaahansa ja perusti hotelliketjun. Nyt hänen intohimonsa on kahvi. Sen keskiössä ovat kahviyhtiö Haderon paahtimo ja sen yhteydessä pieni kahvila ja museo.

Museossa on näytillä etiopialaisia kahvilajikkeita sekä perinteisiä kahvipannuja, jebenoita.

”Täällä selviää myös, miksi arabicaa pitäisi kutsua ethiopicaksi”, Bisrat sanoo.

Hän viittaa historiaan: lajike on alun perin kotoisin Etiopiasta, mutta sitä alettiin varsinaisesti viljellä nykyisen Arabian niemimaalla Jemenin alueella. Siitä juontuu nimi arabica.

”Lähdin mukaan bisnekseen, koska haluan kasvattaa etiopialaisen kahvin arvostusta ja myös jalostusarvoa”, Bisrat sanoo.

Nyt etiopialaisen raakakahvin kilohinta on 2–4 Yhdysvaltain dollaria. Kansainväliset suurpaahtimot myyvät kahvin eteenpäin kymmenen kertaa kalliimmalla. Valmiin juoman kilohinta on jo 400 dollaria.

Etiopia myy puolet tuottamastaan kahvista ulkomaille. Valtio saakin neljänneksen vientituloistaan kahvista, joka myös työllistää eri tavoin miljoonia etiopialaisia. 

Kolmas tila

Suomalaiset ovat tunnetusti maailman kahvijanoisin kansa, mutta Etiopiassa kahvilla on lähes pyhä asema arjessa.

Suomalaiset ovat tunnetusti maailman kahvijanoisin kansa, mutta Etiopiassa kahvilla on lähes pyhä asema arjessa.

Kahviseremoniassa kahvi valmistetaan jebenassa ja nautitaan pienistä espressokupeista. Kupillisia juodaan aina kolme. Monissa perheissä seremonia järjestetään viikonloppuisin, jolloin istutaan yhdessä ja puhutaan pitkään. Vieraille seremonia on kunnianosoitus.

Perinteisellä kahvikulttuurilla on vankka sija etiopialaisessa yhteiskunnassa, mutta sekin muuttuu. Addis Abebassa näkyy jo useita länsimaalaistyylisiä kahviloita.

”Tähän asti meillä on ollut kaksi tilaa, koti ja työ. Niiden välissä emme ole tienneet, minne mennä. Nyt Etiopiaankin syntyy kolmansia tiloja, joissa voi juoda kahvia, hengailla, käydä treffeillä tai lukea kirjaa. Kehitys on uusi, ja siinä haluamme olla mukana”, Benyam Bisrat sanoo.

Hän palaa jälleen Starbucksiin.

”Sillä on maailmassa kymmeniä tuhansia kahviloita, Afrikassa vain muutama. Voimme ehtiä ensin.”

Benyam Bisratin paahtimossa paahtuu viisi tonnia kahvia päivässä.

Onnen tuoja

Ilmassa tuoksuu vastapaahdettu kahvi. Koneet hyrräävät taustalla.

Benyam Bisratin paahtimossa paahtuu viisi tonnia kahvia päivässä. Vaaleapaahtoista paahdetaan 12, keskitummaa 15 ja tummaa 18 minuuttia.

Bisratin mielestä keskitummapaahto on ehdottomasti parasta, sillä kahvin ei tule olla kitkerää.

”Paras espresso syntyy, kun kahvia on 60 grammaa ja veden lämpötila 93 astetta. Meidän baristoillemme se on helppoa: Addis Abeba sijaitsee yli kahden kilometrin korkeudessa, jossa veden kiehumispiste on juurikin 93 astetta.”

Kahvi ei ole Bisratille vain bisnes.

”Synnyin kahvista. Äitini kasvoi kahvitilalla. Hänellä oli myös isäni kanssa aiemmin oma kahvitila. Kahvi tuo elämään pelkkää onnea.”

TEKSTI LISELOTT LINDSTRÖM KUVAT LUKE DRAY

Kirjoittaja on Kenian Nairobissa asuva YLEn ja Ruotsin yleisradioyhtiön SVT:n vakituinen avustaja.