18 miljoonaa afganistanilaista eli puolet maan väestöstä tarvitsee hätäapua

Suomi on keskeyttänyt kehitysyhteistyönsä Afganistanissa, mutta humanitaarinen apu jatkuu kansainvälisten järjestöjen kautta.

Talebanliike kaappasi vallan Afganistanissa elokuussa pian sen jälkeen, kun Yhdysvaltojen joukot vetäytyivät maasta. Humanitaarinen tilanne oli kuivuuden, koronaviruspandemian ja konfliktin vuoksi huono jo entuudestaan.

Konfliktin viimeisin vaihe on ajanut lisää ihmisiä pois kodeistaan sekä vaikeuttanut ruoan ja peruspalveluiden saantia. YK:n mukaan puolet afganistanilaisista on humanitaarisen avun tarpeessa, vähintään joka toinen lapsi kärsii vakavasta aliravitsemuksesta ja yli kolmasosa väestöstä ei saa riittävästi ruokaa.

Afganistanin Punainen Puolikuu toimittaa muun muassa ruokaa nälästä kärsiville sekä liikkuvia terveyspisteitä, joihin kuuluvat lääkäri, kätilö, rokottaja ja yhteisöneuvoja.

Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun yhdistysten kansainvälisen liiton IFRC:n Afganistan-maadelegaation yhteistyö- ja kumppanuuspäällikkö Lotta Valtonen kertoo syyskuun alussa, että pääsy hädänalaisten luokse on kuitenkin jo hieman helpottunut.

”Aiemmin oli tilanteita, joissa osapuolet ilmoittivat, ettei tiettyyn kylään kannattanut mennä, koska oli mahdollista jäädä keskelle sotatannerta. Nyt tällaiset tilanteet ovat vähentyneet.”

IFRC:n tukema kansallinen yhdistys Afganistanin Punainen Puolikuu toimittaa muun muassa ruokaa nälästä kärsiville sekä liikkuvia terveyspisteitä, joihin kuuluvat lääkäri, kätilö, rokottaja ja yhteisöneuvoja. Tiimit ovat kyenneet toimimaan myös syrjäseuduilla ja tavoittamaan lapsia ja naisia, Valtonen kertoo.

Pankit ja lentokenttä hidastavat avunantoa

Punaisella Puolikuulla on ollut jo pitkään toimintaa Afganistanin jokaisessa maakunnassa myös alueilla, jotka olivat aiemminkin Talebanin hallinnassa. 

”Tässä tilanteessa on ollut tärkeää, että Punainen Puolikuu on puolueeton ja riippumaton toimija, joka toimii katsomatta mihinkään muuhun kuin hädän määrään”, Lotta Valtonen toteaa.

Hänen mukaansa humanitaarisen avun jakelua haittaa eniten se, että pankkijärjestelmä ei toimi normaalisti. Pankit ovat avautuneet, mutta rahaa saa nostettua vain pieniä määriä, mikä vaikeuttaa esimerkiksi käteisavustusten toimittamista.

Myöskään pääkaupungin Kabulin lentokenttä ei ole toiminut entiseen tapaan, minkä vuoksi lääkkeitä ei ole saatu maahan. Varastot ovat toistaiseksi kuitenkin riittäneet, ja nyt tilanne näyttäisi helpottuvan, Valtonen kertoo.

Talebanin noustua valtaan Suomi vetäytyi kaikista suunnitelluista uusista kehitysyhteistyövarojen maksatuksista Afganistanissa. Humanitaarinen apu kuitenkin jatkuu, ja se kanavoidaan Punaisen Ristin ja YK-järjestöjen kautta. Vuonna 2021 Suomen humanitaarinen apu Afganistaniin on 6,5 miljoonaa euroa.

TEKSTI KUUTTI KOSKI

KUVA MEER ABDULLAH / AFGANISTANIN PUNAINEN PUOLIKUU

Kuvassa tehdään terveystarkastuksia Kapisassa Afganistanin lounaisosassa.