Sotarikokset, kansanmurha ja rikokset ihmisyyttä vastaan vaativat puolueetonta tutkintaa

Justice Rapid Response -järjestön tavoite on vähentää vakaviin kansainvälisiin rikoksiin syyllistyneiden rankaisemattomuutta.

Sotarikokset, kansanmurhat ja rikokset ihmisyyttä vastaan ovat vakavimpia kansainvälisiä rikoksia, ja ne vaativat nopeaa, puolueetonta ja erityisen asiantuntevaa tutkintaa edetäkseen oikeuteen asti.     

Tätä asiantuntijatarvetta tukemaan perustettiin vuonna 2009 Justice Rapid Response -järjestö JRR.

Sveitsin Genevestä käsin toimiva JRR tarjoaa kansainvälisille järjestöille, valtioille ja kansalaisjärjestöille asiantuntija-apua kaikkein vakavimpiin kansainvälisiin rikoksiin liittyviin tutkintoihin ja todisteiden turvaamiseen.

”JRR:n päätavoite on torjua rikoksiin syyllistyneiden rankaisemattomuutta, eli toisin sanoen edistää syyllisten saattamista oikeuteen ja saada uhreille oikeutta”, vuodesta 2018 järjestöä johtanut Nina Suomalainen sanoo.

Herkät erityiskysymykset 

”Toimintamme perusta on laaja asiantuntijarosteri, jonka hoitamisessa olemme viime aikoina keskittyneet erityisosaamisen vahvistamiseen tietyissä teemoissa”, Nina Suomalainen kertoo.

JRR:n asiantuntijoita on tällä hetkellä yli 700. Tästä joukosta tarjotaan kulloiseenkin tutkintaan sopivaa osaamista.

Etenkin lapsen oikeudet on ollut nouseva teema, jossa asiantuntijoiden määrää on kasvatettu viime vuosina. Esimerkiksi lasten kuuleminen on aivan oma, herkkä osaamisalueensa.

Lapsen oikeuksien lisäksi seksuaali- ja sukupuoleen perustuvien (SGBV) rikosten tutkintaan annettava asiantuntija-apu on JRR:n toiminnan keskiössä.

JRR on lähettänyt SGBV-asiantuntijoita esimerkiksi Gambiaan ja Guatemalaan. Vuonna 2020 Kansainvälinen rikostuomioistuin ICC aloitti Malissa sukupuoleen perustuvaan vainoon liittyvän oikeudenkäynnin, jota edeltävissä tutkimuksissa JRR:n asiantuntijoilla oli keskeinen rooli.  

Vastaavaa tapausta ei ole aiemmin käsitelty ICC:ssä, ja sen arvioidaan vaikuttavan merkittävästi siihen, että tyttöihin ja naisiin kohdistuvia rikoksia voidaan tulevaisuudessa tutkia esimerkiksi Afganistanissa, Syyriassa ja Nigeriassa.

Tukea kansalaisyhteiskunnalle

JRR:n kansalaisyhteiskuntaohjelma tukee kansalaisjärjestöjä ja muita toimijoita vahvistamalla niiden osaamista ihmisoikeusloukkausten ja kansainvälisten rikosten dokumentoinnissa.

Koulutusta on annettu esimerkiksi irakilaiselle Yazda-järjestölle, joka on osallistunut jesideihin kohdistuneiden rikosten, kuten tyttöjen ja naisten orjuuttamisen, selvittämiseen identifioimalla avaintodistajia.

Nina Suomalaisen mukaan tarve JRR:n asiantuntijoille on kasvanut koko ajan. Rikoksiin liittyviä aineistoja on nykyisin yhä helpommin saatavilla muun muassa teknologian kehittymisen ansiosta, ja kansalaisyhteiskunnan toimijat ovat hyvin aktiivisia materiaalin keräämisessä.

”Meidän osaamistamme tarvitaan siinä, mitä materiaalille tehdään, mihin sitä välitetään ja miten sitä säilytetään, jotta siitä on hyötyä tutkinnassa”, Suomalainen kertoo.

Suomi on rahoittanut JRR:n toimintaa ja kuulunut sen johtokuntaan alusta alkaen. Suomi on myöntänyt sille 1,2 miljoonaa euroa kehitysyhteistyötukea vuosille 2021–2024. Lisäksi Suomi antaa JRR:lle korvamerkitsemätöntä yleistukea.

TEKSTI SUSAN VILLA KUVA YAZDA

Kirjoittaja on vapaa toimittaja.

Kuvassa Yazda-järjestön tutkijat avaavat jesidien joukkohautaa Solaghin kylässä Sinjarissa Pohjois-Irakissa.