Korona uhkaa tyttöjen koulutusta Afrikassa

Koulutus on rauhan, vakauden, taloudellisen menestyksen ja sosiaalisen edistyksen perusta. Siksi nykyisessä kriisien maailmassa etenkin tyttöjen koulutukseen on sijoitettava kiireesti lisää rahaa, kirjoittaa Yasmine Sherif.

Koronavirustauti on työntämässä maailman kuilun partaalle. Pandemiaan on kuollut yli viisi miljoonaa ihmistä, globaali bruttokansantuote on laskenut 4,6 prosentilla vuonna 2020, ja äärimmäisessä köyhyydessä elävien ihmisten määrä on lisääntynyt 119–124 miljoonalla. Tällä hetkellä lähes kolmannes maailman ihmisistä kärsii ruokapulasta samaan aikaan, kun konfliktit ja ilmastonmuutoksen aiheuttamat luonnonkatastrofit pakottavat perheitä lähtemään kodeistaan.

Tämä kaikki lisää sekasortoa kouluissa, ja kriiseistä kärsivät lapset jäävät yhä kauemmas oppimistavoitteistaan.

Vuoden 2016 Maailman humanitaarisen avun huippukokouksessa maailman johtajat perustivat YK:n globaalin Education Cannot Wait -rahaston edistämään koulutusta hätätilanteissa ja pitkittyneissä kriiseissä. Tuolloin 75 miljoonaa lasta ja nuorta oli jäänyt ilman koulutusta konfliktin, luonnonkatastrofin ja pakolaisuuden seurauksena.

Etenkään tytöt eivät välttämättä enää palaa kokopäiväiseen opetukseen, mikä lisää lapsiavioliittojen ja -työn riskiä.

Nyt kun koronavirus jatkaa tuhotyötään ja muut kriisit lisääntyvät vähiten kehittyneissä maissa, koulutusta vaille jäävien lasten määrä on noussut 128 miljoonaan. Luku vastaa Japanin väkimäärää tai Ranskan ja Italian yhteenlaskettua väestöä.

Luku on kuitenkin vain karkea arvio, joka todennäköisesti kasvaa, kun maailman kriisit syvenevät. Samaan aikaan koulusulut haittaavat kahta kolmasosaa maailman koululaisista ja opiskelijoista. Etenkään tytöt eivät välttämättä enää palaa kokopäiväiseen opetukseen, mikä lisää lapsiavioliittojen ja -työn riskiä.

KOULUTUS ON rauhan, vakauden, taloudellisen menestyksen ja sosiaalisen edistyksen perusta. Koronapandemian, ilmastonmuutoksen ja geopoliittisten siirtymien seurauksena maailma on käännekohdassa, joka määrittää inhimillisen kehityksen tuleviksi sukupolviksi. Siksi koulutuksesta on tehtävä kiireesti tärkein tavoitteemme.

Tämän vuoden YK:n korkean tason kestävän kehityksen poliittisessa foorumissa järjestön pääsihteeri António Guterres kehotti maailman johtajia arvioimaan, miten resurssit tulisi suunnata ja globaaleihin haasteisiin vastata, jotta kestävän kehityksen tavoitteet saavutettaisiin vuoteen 2030 mennessä. On vaikea kuvitella parempaa investointia kuin koulutus.

Panostamalla kaikkien lasten koulutukseen – myös kriisien keskellä – vaikutetaan merkittävästi talouskasvuun pitkällä aikavälillä. Tutkimukset osoittavat, että jokainen opiskeluun käytetty lisävuosi voi nostaa henkilön tuloja 8–10 prosentilla. Maailmanpankki puolestaan arvioi, että jos kaikille tytöille tarjottaisiin mahdollisuus 12-vuotiseen koulutukseen, valtioiden tulot ja tuottavuus kasvaisivat heidän elinaikanaan 15–30 biljoonalla Yhdysvaltain dollarilla.

Tutkimusten mukaan myös väkivaltaiset konfliktit vähenevät 37 prosentilla, kun tytöillä ja pojilla on yhtäläinen oikeus saada koulutusta. Koulutuksen tasa-arvo auttaa myös torjumaan ilmastonmuutosta ja nälkää sekä kunnioittamaan ihmisoikeuksia. Asiantuntija- ja johtajanaisten sukupolvi voisi murtaa köyhyyden, väkivallan, pakolaisuuden ja nälän kierteen. Tyttöjen kouluttamisen taloudelliset hyödyt ylittäisivät selvästi siitä koituvat kulut. Investointi tuottaisi hyötyä sukupolviksi eteenpäin.

Tarvitaan vain 220 dollaria vuodessa, että yhdelle kriisin keskellä kasvavalle lapselle voidaan tarjota laadukasta koulutusta.

LIIKE-ELÄMÄLLE panostus tyttöjen koulutukseen tietää uusia markkinoita, vakautta nyt kaoottisilla alueilla sekä mahdollisuuksia toteuttaa pitkäkestoisia investointeja. Afrikassa, Aasiassa ja Latinalaisessa Amerikassa syntyy edellytyksiä uuden sukupolven yrityksille.

Hallituksille taas nopeutuva talouskasvu lupaa verotuloja ja siten mahdollisuuksia vastata ilmastokriisiin, vahvistaa luonnonsuojelua, rakentaa teitä ja toimivaa infrastruktuuria sekä tarjota perusterveydenhoitoa, koulutusta ja sosiaalipalveluita.

Eniten kuitenkin hyötyvät nälästä ja konflikteista kärsivät lapset. Heille laadukas koulutus tarkoittaa turvallista oppimisympäristöä, mielenterveyden tukea, kouluruokailua sekä puhdasta vettä ja käymälöitä. Tarvitaan vain 220 dollaria vuodessa, että yhdelle kriisin keskellä kasvavalle lapselle voidaan tarjota laadukasta koulutusta. Samaan aikaan maan sisäinen pakolaisuus maksaa globaalisti yli 20 miljardia dollaria vuodessa eli noin 390 dollaria pakolaiselta.

EDISTYSTÄ ON tapahtunut mutta ei riittävästi. Äskettäin Britannia, Kanada, YK:n pakolaisjärjestö UNHCR ja Education Cannot Wait -rahasto järjestivät tilaisuuden, jossa puhui myös YK:n koulutuksen erityislähettiläs Gordon Brown. Hän muistutti Maailmanpankin arviosta, jonka mukaan pelkästään pakolaislasten koulutukseen tarvitaan vuosittain yli 4,8 miljardia dollaria.

Rahoituskuilun täyttäminen vaatii pikaisia toimia. Etenkin julkisten avunantajien, yksityissektorin sekä hyväntekeväisyysjärjestöjen, varakkaiden yksityishenkilöiden ja hallitusten on nopeasti lisättävä rahoitustaan Education Cannot Wait -rahastolle.

Kun suunnittelemme tämän vuosisadan humanitaarisen avun ja kehitysyhteistyön hankkeita, koulutuksen on oltava keskeinen keino puuttua koronavirustaudin, konfliktien ja ilmastonmuutoksen aiheuttamaan sekasortoon. On toimittava rohkeasti. Tämän päivän kriisit uhkaavat miljoonien lasten tulevaisuutta, joten koulutus ei voi odottaa.

© Project Syndicate

KUVITUS SAMULI SIIRALA

Yasmine Sherif johtaa Education Cannot Wait -rahastoa.

Englannin kielestä suomentanut Outi Einola-Head.