Kehitysyhteistyörahaa vasta tuloksista

Tulosten perusteella maksettava kehitysapu kiinnostaa, mutta tukimuotoon liittyy vielä paljon ongelmia, sanoo ulkoministeriön kehityspoliittinen neuvonantaja Jussi Karakoski.

Jussi Karakoski, lisääntyykö tulosten perusteella maksettava kehitysapu?

”Maailmanpankki on ottanut viime vuosina käyttöön vaihtoehtoisen rahoitusmallin, jossa osa kehitysyhteistyörahoista sidotaan tulosindikaattoreihin. Jos tulokset toteutuvat, rahoitus maksetaan avunsaajalle. Euroopan unionilla on ollut jo useamman vuoden vastaanottajamaan hallituksen toimintaan ja tuloksiin sidottua rahoitusta yleisessä budjetti- ja sektoribudjettituessa.

Suomi on sitonut rahoituksensa tuloksiin Nepalin opetussektorilla. Aloitamme tänä vuonna vastaavan työn myös Etiopian opetussektorilla.”

Millaisia tuloksia Etiopian pitää saavuttaa, jotta se saa opetushankkeeseen rahoitusta?

”Tänä vuonna alkavassa opetussektorin työssä 440 miljoonasta eurosta 430 miljoonaa maksetaan tulosten perusteella. Suomen osuus nelivuotisesta hankkeesta on lähes 17 miljoonaa euroa.

Kyse on opetussektorin kehittämisohjelman kolmannesta vaiheesta. Aiemmissa vaiheissa huomasimme, että lasten koulunkäynti lisääntyi mutta oppimistulokset eivät parantuneet.

Rahoitus on sidottu muiden muassa opetusjärjestelmän tehokkuuden lisääntymiseen sekä opetuksen tasa-arvoon ja laadun parantamiseen. Rahoitus ohjaa Etiopiaa kehittämään opetussektoriaan pitkällä aikavälillä.”

Eikö kaiken kehitysyhteistyön pitäisi olla tuloksiin sidottua?

”On vaikea ennakoida kaikkia kehitysmaiden yhteiskuntien muutoksia, jotka voivat vaikuttaa tulosten saavuttamiseen.”

”Kehitysyhteistyön suunnittelu ja ohjaaminen tulosten perusteella on arkipäivää, mutta tulosten perusteella määräytyvää rahoitusta vasta harjoitellaan. Tuloksiin sidottujen ohjelmien suunnittelu on vaikeaa, ja tulosrahoitusmalleista on vasta vähän tutkimustuloksia. On vaikea ennakoida kaikkia kehitysmaiden yhteiskuntien muutoksia, jotka voivat vaikuttaa tulosten saavuttamiseen.

Ongelmana on varmistaa ohjelman joustavuus ja innovatiivisuus, jos sille määritellään tiukat tulosvaatimukset etukäteen. Uskon kuitenkin, että malli on hyvä keino parantaa kehitysyhteistyön vuoropuhelua ja ohjata saavuttamaan pitkäaikaisia tuloksia. Se antaa vastaanottajalle voimakkaan taloudellisen kannustimen tehdä työtä nykyistä tuloksellisemmin.”

Miten tulospohjainen rahoitus vaikuttaa kehitysyhteistyön sisältöön?

”Jos halutaan helposti mitattavia tuloksia, on vaara, että rahoitamme vain vakaiden keskitulotason maiden helppoja hankkeita.

Viime vuosina Suomen tuki on suuntautunut aiempaa enemmän vaikeisiin olosuhteisiin ja hauraisiin valtioihin, kuten Afganistaniin, Syyriaan, Somaliaan ja Myanmariin. Kehitysyhteistyöllä pitää voida tukea myös vaikeita kohteita, joissa tulosten aikaansaaminen on hidasta.

Parhaat mahdollisuudet tuloksiin sidotussa rahoituksessa ovat suurissa yhteisrahoitushankkeissa, joissa useat maat tukevat laajaa, kansallista kehittämisohjelmaa esimerkiksi opetus- tai terveyssektorilla.”

JUSSI KARAKOSKI

IKÄ: 50

TYÖ: Ulkoministeriön Afrikan ja Lähi-idän osaston kehityspoliittinen neuvonantaja

URA: Ulkoministeriön kehityspoliittisen osaston opetusneuvonantaja, lisäksi työskennellyt Opetushallituksessa ja YK:n kehitysohjelmassa UNDP:ssä

KOULUTUS: Maatalous- ja metsätieteiden maisteri Helsingin yliopistosta, kasvatustieteen tohtoriopintoja Tampereen yliopistosta

MUUTA: Perheeseen kuuluvat puoliso ja kaksi teini-ikäistä lasta. Harrastaa luonnossa liikkumista ja kulttuuria.

TEKSTI MINTTU-MAARIA PARTANEN KUVA SAMULI SIIRALA

Kirjoittaja on vapaa toimittaja.