Kehityskeskustelun sietämätön vaikeus

Olen suurlähettiläs emeritus Matti Kääriäisen kanssa jyrkästi samaa mieltä siitä, ettei kehitysyhteistyöllä poisteta köyhyyttä maailmasta. Myös minun mielestäni on väärin, etteivät maailmantalouden pelisäännöt ole kaikille samat.

Teen kuitenkin muutaman tarkennuksen. Vaikka kehitysyhteistyöllä ei yksin poisteta köyhyyttä, siitä on mielestäni selvästi enemmän hyötyä kuin haittaa matkalla maailmaan, jossa ei ole äärimmäistä kurjuutta.

En tiedä, mitä asiasta ajateltiin 1970-luvulla, jolloin Kääriäinen aloitti uransa, mutta 2000-luvulla en ole tavannut yhtäkään kehitysyhteistyön ammattilaista, joka uskoisi yksin kehitysyhteistyön autuaaksi tekevään voimaan.

Hyvinvoivan, tasa-arvoisen ja turvallisen maailman rakentamisessa tärkeintä ovat köyhien maiden ja niiden kansalaisten omat toimet.

Hyvinvoivan, tasa-arvoisen ja turvallisen maailman rakentamisessa tärkeintä ovat köyhien maiden ja niiden kansalaisten omat toimet. Niitä voidaan tukea kehitysyhteistyön keinoin. Kyse voi olla rahasta, asiantuntija-avusta, esimerkin näyttämisestä tai omien yhteiskunnallisten kokemusten jakamisesta.

Tämän tulisi olla itsestäänselvyys. Sen voi todeta lukemalla toimittaja Noora Jussilan jutun Etiopian maatalouden kehityksestä. Kesällä tulee kuluneeksi tasan 30 vuotta siitä, kun irlantilaismuusikko Bob Geldof ystävineen rokkasi rahaa Wembleyn stadionilla Etiopian nälkäisille. Nyt Etiopiassa saadaan ruoasta lähes riittävästi kaloreita, joskaan ei vielä ravinteita. Suurin kunnia edistyksestä kuuluu etiopialaisille itselleen, mutta kehitysyhteistyöstä on ollut ja on yhä heille paljon hyötyä.

Entä ne rakenteelliset muutokset? Omassa haastattelussaan suurlähettiläs Kääriäinen peräänkuuluttaa veroparatiisien sulkemista ja kehitysmaita riivaavan laittoman pääomapaon tukkimista. Käsitellessään aiheita kirjassaan Kehitysavun kirous hän käyttää tärkeimpinä lähteinään Tax Justice Networkin ja Global Financial Integrityn raportteja. Kumpikin niistä on saanut tukea Suomen kehitysyhteistyövaroista tiettyihin täsmätoimiin.

Esimerkiksi kesällä 2012 alan kansainväliset asiantuntijat pohtivat Suomessa, miten suuryritysten tytäryhtiöiden välinen kauppa saataisiin nykyistä läpinäkyvimmiksi. Tax Justice Networkin järjestämän konferenssin tavoitteena oli lisätä kehitysmaiden mahdollisuuksia verottaa omalla alueellaan tapahtuvasta yritystoiminnasta syntyviä voittoja nykyistä paremmin. Tätäkin taustaa vasten minun on vaikea nähdä, että kehitysyhteistyö estäisi suurlähettiläs Kääriäisen kaipaamia rakenteellisia muutoksia.

”Kehitysyhteistyö ei toimi, koska maailmassa on yhä köyhyyttä”.” Kehitysapu estää rakenteellisia muutoksia”. En haluaisi, että kehitysyhteistyöstä tai ylipäätään maailman tilasta keskustellaan julkisuudessa tämänkaltaisilla yksinkertaistuksilla varsinkaan nyt eduskuntavaalien alla.

Mielestäni kansalaisina ja äänestäjinä meidän tulee vaatia itseltämme ja poliitikoilta parempaa argumentaatiota. Osaltaan Kehitys-Utveckling pyrkii vastaamaan haasteeseen. Lukijoina te arvioitte, miten me tässä onnistumme.