Kirjat ja elokuvat

Diasporasta oman maan rakentajaksi

Somaliaan palataan niin sairaanhoitajina kuin sotilainakin.

Kirjat_Diasporas
Liisa Laakso ja Petri Hautaniemi (toim.). Diasporas, Development and Peacemaking in the Horn of Africa. Zed Books, 2014.

Yli kahdenkymmenen vuoden sota ja sekasorto ovat pakottaneet miljoonat somalialaiset jättämään kotimaansa. Ulkosomalialaisten diaspora onkin yksi maailman suurimmista. Myös etiopialaiset ja eritrealaiset ovat hajaantuneet Afrikan sarvesta maailmalle poliittisen vainon ja väkivallan vuoksi.Miten nämä diasporat vaikuttavat lähtömaiden nykyiseen kehitykseen? Rakentavatko ne rauhaa vai lietsovatko levottomuuksia?

Kysymystä pohditaan kirjassa Diasporas, Development and Peacemaking in the Horn of Africa, jonka ovat toimittaneet professori Liisa Laakso ja ulkoministeriön ylitarkastaja Petri Hautaniemi.

Luottoa tulevaisuuteen

Somalialaisia palaa syntysijoilleen lääkäreinä, sairaanhoitajina ja opettajina. Moni arvioi bisnesmahdollisuuksiaan. Myös ulkomailla syntyneet somalialaiset tukevat vanhempiensa synnyinmaata työpanoksellaan tai rahallaan.

Esimerkiksi Somalimaassa kahden hotellin rakennuttaminen Hargeisan kaupunkiin diasporan rahalla loi uskoa tulevaisuuteen ja arkeen sodan keskellä 1990-luvulla ja 2000-luvun alussa. Sama vaikutus oli yliopiston käynnistämisellä, kirjoittavat Markus Virgil Hoehne ja Mohamed Hassan Ibrahim.

Myös läntiset avunantajat tukeutuvat mieluusti ulkosomalialaisten perustamiin tai ainakin johtamiin järjestöihin, koska ne puhuvat kansainvälistä kehitysyhteistyön kieltä. Lisäksi niillä on paikallistuntemusta, josta on hyötyä kyläyhteisöissä, jotka Somaliassakin ovat toimintakykyisiä muutoin toimintakyvyttömässä valtiossa.

Liisa Laakso muistuttaa, että somalialaisten on helpointa vastaanottaa apua maanmiehiltään, mikä lisää kehitysyhteistyön niin sanottua omistajuutta. Toisaalta kyse on turvallisuudesta, sillä Somaliassa on yleistä kaapata ulkomaalaisia ihmisiä lunnasrahoja vastaan.

Euroopan unionin komissio on kannustanut Afrikan sarven diasporaa kehittämään omia lähtömaitaan. Verkostoja onkin syntynyt, samoin tuloksia.

Omat ensin

Diasporan omassa kehitysyhteistyössä on myös ongelmansa.

Markus Virgil Hoehne ja Mohamed Hassan Ibrahim viittaavat somalinkieliseen sanontaan dis deegaankaaga, joka kehottaa rakentamaan omaa yhteisöä. Jos klaanit keskittyvät kehittämään vain omaa aluettaan, yhteiskunta ei kokonaisuutena kehity.

Diasporajärjestöjä on myös useita, eivätkä ne välttämättä edusta enemmistön näkemystä tai tue läntisten avunantajien tavoitteita, kuten tasa-arvoa, demokratiaa ja yhteiskunnan vakautta.

Osa diasporasta ei edes pyri rauhaan vaan rahoittaa taistelevia sissijärjestöjä. Osa lähtee taistelemaan ryhmänsä puolesta. Esimerkiksi islamistinen al-Shabaab on värvännyt taistelijoita ulkosomalialaisista.

Liisa Laakso ja Petri Hautaniemi muistuttavatkin, että Afrikan sarvessa uskonnolla on erityinen rajat ylittävä merkitys niin vakauden kuin konfliktien luojana.

Euroopan unionin komissio on kannustanut Afrikan sarven diasporaa kehittämään omia lähtömaitaan. Verkostoja onkin syntynyt, samoin tuloksia.


Olipa kerran Somaliassa

Eräänä päivänä tuuli, sadepilvi ja aurinko ryhtyivät kisaamaan siitä, mikä niistä on kaikkein voimakkain. Ne sopivat, että kilpailun voittajaksi julistettakoon se, joka saa maan päällä kävelevän miehen riisumaan takkinsa. Niinhän siinä kävi, että…

Eeva-Liisa Bahnaan, Mubarak Yusuf & Abdi Musse. Hattukauppias ja muita tarinoita Somaliasta. Koofiyad iibiye iyo sheekooyin kale oo Sooaaliyeed. Suomi-Somalia Seura, 2014.
Eeva-Liisa Bahnaan, Mubarak Yusuf & Abdi Musse. Hattukauppias ja muita tarinoita Somaliasta. Koofiyad iibiye iyo sheekooyin kale oo Sooaaliyeed. Suomi-Somalia Seura, 2014.

Eräänä toisena päivänä taas hattukauppias nukahti vahingossa tienvarteen. Herättyään hän huomasi, että lähistön apinat olivat kähveltäneet hänen hattuvarastonsa. Miten ihmeessä kauppias saisi apinat palauttamaan hatut takaisin?

Somaliassa on kerrottu ja kuunneltu tarinoita vuosisatoja. Viisaudet ja elämänohjeet ovat siirtyneet sukupolvilta toisille, ja jokainen tarinoitsija on muokannut kertomukset omanlaisikseen. Pääosia ovat esittäneet ihmiset tai eläimet, kuten leijonat, krokotiilit ja kamelit.

Teemat ovat silti pysyneet samoina. Mitä on tosi ystävyys? Miten käy ahneelle? Kuinka pitkälle valhe kantaa?

Suomessa asuu noin 15 000 somalinkielistä, joista iso on lapsia. Heille Hattukauppias ja muita tarinoita Somaliasta on oiva kooste omankielisiä tarinoita. Kantasuomalaisille lapsille kirja tarjoaa mahdollisuuden tutustua Suomen kolmanneksi suurimman kielivähemmistön tarinaperinteeseen.

Kirjan on kuvittanut Alex Kwizera.