Huonoista vaihtoehdoista paras

Köyhyys erottaa lapset äideistään ja pakottaa heidät varhain työhön.
 
Kuva: Finnwatch
Kuva: Finnwatch

Bangladeshilainen Fatema työskentelee ompelijana tehtaassa, joka tuottaa tekstiileitä Euroopan markkinoille. Hän asuu Dhakassa, Bangladeshin pääkaupungissa. Aamuisin hän lähtee töihin seitsemältä ja palaa iltaseitsemältä.

Hänellä on vauva, jonka hän jättää isovanhempiensa hoitoon työpäivänsä ajaksi. Palkka kuluu elämiseen, mutta joskus hän onnistuu lähettämään rahaa maaseudulla asuville vanhemmilleen.

Fatema on 20-vuotias ja käynyt koulua viidenteen luokkaan asti.

Kansalaisjärjestöt Finnwatch ja Swedwatch tutkivat Fateman kaltaisten tekstiilityöläisten elämää Bangladeshissa vuonna 2012. Naiset, jotka muodostavat 80 prosenttia tekstiiliteollisuuden työläisistä, työskentelevät 12 tuntia päivässä kuutena päivänä viikossa. Palkka riittää shantiin eli pieneen huoneeseen slummissa, perunaan ja linsseihin. Kalaa syödään muutamia kertoja kuussa.

Lähes kaikilla haastatelluilla naisilla oli Fateman tavoin lapsia.

Jälkikasvu jää usein kotikylään. Lapset, jotka seurasivat äitejään, saatettiin jättää työpäivien ajaksi sisarusten hoidettaviksi tai lukita päiväksi slummin shantiin. Äidit olivat erittäin ahdistuneita lastensa tilanteesta. He kertoivat traumaattisista eroamisista ja kotikylästä tulevista puheluista, joissa lapset itkivät ikävää ja sanoivat haluavansa äidin ja isän luo.

Olen pohtinyt, mitä itse tekisin bangladeshilaisen naisen tilanteessa. Jättäisinkö lapseni sairastelevien isovanhempien hoitoon kotikylään? Kestäisinkö ikävää?

Ansaitsisinko niin paljon, että lapseni pääsisivät kouluun?

Kun lapset kasvavat, äärimmäisessä köyhyydessä elävät vanhemmat valitsevat usein huonoista vaihtoehdoista sen parhaan: he lähettävät lapsensa töihin. Lasten työstä saatavilla tuloilla perhe voi pysyä yhdessä ja syödä kalaa vähän useammin, joskus ehkä lihaakin.

Joku sisaruksista, yleensä poika, saattaa päästä myös kouluun.

Lapsityöläisiä on arviolta 168 miljoonaa. Kansainvälisen työjärjestön ILO:n mukaan keskeisin syy lapsityövoiman hyväksikäyttöön on köyhyys.

Ruotsalainen vaateketju H&M, yksi maailman suurimmista, ilmoitti keväällä aloittavansa elämiseen riittävän palkan määrittelemisen alihankkijatehtaillaan Bangladeshissa.

Suomessa yritykset vakuuttavat tuomitsevansa lapsityövoiman käytön, vaikka vastaavia hankkeita palkkojen nostamiseksi ei ole käynnissä. Vakuuttelun ymmärtää, sillä lapsityövoiman hyväksikäyttö herättää suuria tunteita. Julkisessa keskustelussa ongelman syyt usein unohtuvat. Lapsityövoimaa välttelevä kuluttaja ei saa tietää, kuinka paljon vaatteen ompelija saa työstään.

Lapsia voidaan estää tulemasta tehtaisiin, mutta lapsityövoimaa ei voi torjua ilman äitien ja isien säällisiä työpaikkoja ja palkkoja.

Suomessa valmistellaan parhaillaan YK:n ihmisoikeuksia ja liike-elämää koskevien periaatteiden toimeenpanoa. Järjestöt ovat vaatineet riskimaissa toimiville yrityksille pakollisia ihmisoikeusriskien arviointeja, joilla voitaisiin puuttua lapsityövoimaan ja sen syihin.

Kyseessä on hallituskauden tärkein hanke. Siinä saatetaan päättää myös Fateman vauvan tulevaisuudesta.

SONJA VARTIALA

Kirjoittaja on toiminnanjohtaja kansalaisjärjestö Finnwatchissa, joka tarkkailee suomalaisyritysten vastuullisuutta.

”Lapsityövoimaa ei voi torjua ilman äitien ja isien säällisiä työpaikkoja ja palkkoja.”