Kehityshankkeissa tarvitaan kuittisulkeisia

Salla Mäkelä oivalsi Zimbabwessa, että taloushallinto on pitkälti käytöksen muuttamista.

”Halusin nähdä ja ymmärtää, millaista työ kentällä on. Työskentelin Suomen Punaisen Ristin (SPR) kansainvälisessä yksikössä avustavana talouskontrollerina ja tiesin, etten muuten kehittyisi urallani. 

Huhtikuussa 2017 aloitin SPR:n talous- ja hallintodelegaattina Norsunluurannikolla. Myös Sierra Leone, Burundi, Zimbabwe ja Swasimaa eli Eswatini kuuluivat alueeseeni.

Ydintehtäväni oli valvoa avustusrahojen käyttöä ja dokumentointia.

Sen lisäksi kouluttaisin paikallisia kumppaneita. Heidän pitäisi esimerkiksi ymmärtää, miksi on tärkeää valvoa, ettei kukaan päätä rahankäytöstä yksin ja miksi jokainen kuitti on luokiteltava ja yksilöitävä. Projekti- ja budjettikoodilla tulisi osoittaa, mihin hankkeeseen kulut liittyvät, ja kulutilikoodilla se, ovatko kulut esimerkiksi ruokaa vai koulutusmateriaalia. 

Raportointi on todella tärkeää. Halusin, että kumppanit oivaltaisivat sen itse.

Raportointi on todella tärkeää. Halusin, että kumppanit oivaltaisivat sen itse.

KERRON ESIMERKIN. Huomasin Zimbabwessa, että vapaaehtoisten hygieniakoulutuksen kuitit olivat päätyneet kuluiksi yhteisöterveyskoulutukseen, joka ei ollut edes alkanut. 

Jotain piti tehdä, ja taiten. 

Raportointi oli pielessä sekä alueella, jossa koulutus oli tapahtunut, että maakunnassa, joka oli sitä valvonut. Alkuperäiset kuitit olivat olemassa, tosin vain kulut oli laskettu yhteen. Ongelma oli se, ettei yksittäisestä kuitista selvinnyt, mihin koulutukseen tai aktiviteettiin se liittyi.

Järjestin työpajan vastuuhenkilöille. Tajusin, etteivät he edes hahmottaneet ongelmaa. Siksi kysyin: ’Jos kaksi ihmistä törmää toisiinsa päätoimistossa ja kummankin kuitit lentävät sylistä lattialle, niin miten he osaavat tunnistaa ne?’

Yksi vastasi: ’Tiedän, mitkä kuitit ovat minun.’

Siihen sanoin: ’Mutta ethän sinä ole päätoimistossa.’

Tuli hiljaisuus. Sen jälkeen ratkaisu löytyi nopeasti, ja se oli juuri sellainen kuin pitikin: jatkossa jokaiseen kuittiin on kirjoitettava, mihin projektiin ja koulutukseen se liittyy ja miksi.  

HEIDÄN ONGELMANSA, heidän ratkaisunsa. Jos olisin tuonut valmiin ratkaisun ulkopuolelta, jotain olennaista olisi jäänyt puuttumaan. Se on omistajuus.

Minulle taloushallinto on pitkälti käytöksen muuttamista.

Nyrkkisääntö on, että mitä ei ole dokumentoitu, sitä ei ole tapahtunut. Väärinkäytöksiä joskus on, ja niiden riski on suurin valtioissa, joissa raha on käteistä ja kuitit käsin kirjoitettuja. Rahaa joutui vääriin käsiin myös komennukseni aikana, ja sekin selvisi väärennetyistä kuiteista.

 Arkistointi ja dokumentointi nähdään liian usein riesana. Ne pitää nostaa kunniaan.”

TEKSTI PÄIVI ÄNGESLEVÄ

KUVA SAMULI SIIRALA

Kirjoittaja on vapaa toimittaja.


Salla Mäkelä, 44

Koulutus Ulkomaankaupan ylioppilasmerkonomi Helsingin kauppaoppilaitoksesta vuonna 1996. Aloitti antropologian opinnot Helsingin yliopistossa vuonna 2005

Työskenteli Suomen Punaisen Ristin alueellisena talous- ja hallintodelegaattina Norsunluurannikolla ja Zimbabwessa vuosina 2017–2020

Jatkaa työhön Palaa työpaikkaansa Suomen Punaisen Ristin päätoimistoon Helsinkiin, jossa aloittaa taloussuunnittelijan