Nepalin hullu vuosi

Poliittinen kriisi vaikeuttaa maanjäristyksestä toipumista.

Nepalin historia sai uuden käänteen 25. huhtikuuta 2015. Tuolloin maa järisi voimakkaasti, ja sitä seurasi tuhansia jälkijäristyksiä.

8 891 kuollutta

100 000 loukkaantunutta

188 900 kodistaan paennutta

605 254 tuhoutunutta taloa

1 000 tuhoutunutta terveyskeskusta

30 000 tuhoutunutta luokkahuonetta

Maanjäristyksen vaara oli tiedossa, sillä Nepal sijaitsee Intian ja Euraasian mannerlaattojen välissä. Järistyksen tuhojakaan ei voi pitää yllätyksenä, sillä Nepalin maasto on hankalakulkuista, kaupungistuminen on ollut nopeaa ja talot on rakennettu rakennusmääräyksistä piittaamatta. Myös syvään juurtunut köyhyys on syynä siihen, että maa toipuu katastrofista vielä pitkään.

Järistyksen jälkihoitoa vaikeuttaa maan poliittinen kriisi. Uudesta perustuslaista kiisteltiin seitsemän vuotta ennen kuin puolueet pääsivät siitä sopuun viime syksynä.

Jo lakiluonnos aiheutti tyytymättömyyttä. Kansallisista vähemmistöistä madhesit ja tharut pelkäsivät, että heidän alueensa Intian vastaisella rajalla rikkoutuu. Heidän mielestään perustuslaki ei myöskään taannut heille riittävästi poliittista vaikutusvaltaa.

Viisi kuukautta kestänyt sulku Intian vastaisella rajalla päättyi helmikuussa 2016. Se lyhensi hieman polttoainejonoja Nepalinpääkaupungissa Kathmandussa.
Viisi kuukautta kestänyt sulku Intian vastaisella rajalla päättyi helmikuussa 2016. Se lyhensi hieman polttoainejonoja Nepalin pääkaupungissa Kathmandussa.

Syyskuussa 2015 mielenosoittajat tukkivat Intian vastaisen rajan, mikä esti polttoaineen, lääkkeiden ja avustustarpeiden tuonnin Intiasta. Nepal syytti rajasulusta Intiaa, joka kiisti syytökset. Madheseja elää myös Intiassa, ja Intian hallinto pelkää, että tyytymättömyys leviää sen alueelle. Helmikuun alussa mielenosoittajat kertoivat lopettaneensa rajasulun mutta eivät luopuneet vaatimuksistaan.

Poliittinen köydenveto on estänyt avunantajien lupaamien jälleenrakennusrahojen käytön. Kansallisen jälleenrakennusviranomaisen perustaminen on viivästynyt, ja todennäköisesti uusien talojen rakentaminen alkaa vasta huhtikuussa, vuosi järistyksen jälkeen.

Huhtikuu

  • 25.4. Voimakkuudeltaan 7,8 magnitudin maanjäristys, jonka keskus on 77 kilometriä luoteeseen pääkaupungista Kathmandusta.
  • 29.4. YK julkistaa 374 miljoonan euron hätäapuvetoomuksen.

Toukokuu

  • 12.5. Voimakkuudeltaan 7,3 magnitudin maanjäristys, jonka keskus on Sindhupalchowkin alueella, 76 kilometriä Kathmandusta koilliseen.

Kesäkuu

  • 2,8 miljonaa nepalilaista tarvitsee humanitaaristaapua.
  • 8.6. Nepalin pääpuolueet hyväksyvät uuden perustuslain.
  • 25.6. Nepalin hallitus järjestää kansainvälisen konferenssin, jossa avunantajat lupaavat maan jälleenrakennukseen noin neljä miljardia euroa. Summasta puolet on lahja-apua, puolet lainaa.

Elokuu

  • Mielenosoitukset uutta perustuslakia vastaan kiihtyvät. Madhesit aloittavat yleislakon. Julkinen liikenne ja terveyspalvelut takkuilevat. Ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin mukaan yli 40 ihmistä kuolee elo–syyskuussa perustuslain vastaisissa kahakoissa.

Syyskuu

  • 16.9. Nepalin hallitus hyväksyy uuden perustuslain. Sen mukaan Nepal on maallinen liittovaltio, joka koostuu seitsemästä osavaltiosta. Jokaisessa niistä on oma pääministeri. Osavaltioiden rajat aiheuttavat kiistaa.
  • 20.9. Perustuslaki astuu voimaan.
  • 24.9. Hallitus ei ole käyttänyt senttiäkään jälleenrakennusrahoista, jotka avunantajat lupasivat kesäkuussa. Syynä on poliittinen taistelu kansallisen jälleenrakennusviranomaisen NRA:n perustamisesta. Perustuslakia vastustavat mielenosoittajat tukkivat tärkeän Birgunjin raja-aseman Nepalin Intian-vastaisella rajalla.

Lokakuu

  • 11.10. Kommunistipuolueen johtaja Khadga Prasad Oli nousee Nepalin uudeksi pääministeriksi.
  • 28.10. Parlamentti valitsee Nepalin presidentiksi naisen, Bidhya Devi Bhandarin, joka edustaa kommunistipuoluetta. Presidentin virka on seremoniallinen.

Marraskuu

  • 25.11. YK:n ihmisoikeusvaltuutetun toimisto ilmoittaa, että mielenosoituksissa on elokuun jälkeen kuollut ainakin 50 ihmistä.
  • 30.11. YK:n lastenavun rahaston Unicefin mukaan pula polttoaineesta ja muista tarpeista uhkaa kolmen miljoonan lapsen henkeä tai terveyttä talven lähestyessä.

Joulukuu

  • Kaksikolmasosaa YK:n huhtikuisesta 374 miljoonan euron hätäapuvetoomuksesta koossa.
  • 8.12. Avunantajat vaativat Nepalin kriisin osapuolia puuttumaan rajasulkuun.
  • 26.12. Kansallisen jälleenrakennusviraston NRA:n johtajaksi nimitetään Sushil Gyewali.

Tammikuu

  • NRA:n johtaja Sushil Gyewali ilmoittaa, että Nepal aloittaa jälleenrakennustyöt vasta huhtikuussa.
  • 23.1. Parlamentti äänestää perustuslain muutoksista, jotka antaisivat vähemmistöille enemmän valtaa. Madhesit pitävät muutoksia riittämättöminä.

Helmikuu

  • 760 000 nepalilaista tarvitseehumanitaaristaapua.
  • 8.2. Mielenosoittajat kertovat lopettaneensa rajasulun.

Lähteet: YK, The Guardian, The Washington Post, The New York Times

TEKSTI TEIJA LAAKSO JA TIINA KIRKAS

KUVA AP/LEHTIKUVA/NIRANJAN SHRESTHA

KARTTA JUHO HIILIVIRTA