Tansania: Suomalainen peli ohjaa lukemaan

Ekapeli toimii älypuhelimessa ja innostaa tansanialaisia lapsia harjoittelemaan lukemista.

Tansanialaisen Kizuianin ala-asteen luokkaa hallitsevat liitutaulu ja käsinkirjoitetut opetusjulisteet, jotka roikkuvat maalistaan rapisevilla seinillä.

Oppilaat valkoisissa kauluspaidoissaan istuvat kuulokkeet korvillaan ja katseet älypuhelinten näytöillä. Ympäröivä maailma tuntuu hävinneen heiltä hetkeksi.

Kizuianin julkinen ala-aste sijaitsee Bagamoyossa, pienessä kaupungissa Intian valtameren rannalla. Siellä opiskelee lähinnä köyhien kalastajien, maanviljelijöiden ja kauppiaiden lapsia.

”Osa lapsista ei ole aiemmin koskenut älypuhelimeen”, luokanopettaja Dotto Gumbo kertoo.

Hän opettaa parhaillaan lukemista, ja tunnilla oppilaat käyttävät suomalaista GraphoGamea eli Ekapeliä. Peli opettaa lukutaidon perusteita. Ekapelissä lapset kuulevat swahilinkielisiä äänteitä, joiden perusteella he poimivat kirjaimia puhelimen kuvaruudulta.

Ekapeli on kehitetty Jyväskylän yliopistossa neuropsykologian professori Heikki Lyytisen johdolla.

”Lapselta täytyy löytyä motivaatiota oppimiseen, ja siinä peli auttaa”, Lyytinen kertoo.

Osa Kizuianin ala-asteen lapsista ei ole aiemmin koskenut älypuhelimeen.

Helpotusta opettajalle

Edes peruskouluopinnot eivät takaa Tansaniassa riittävää lukutaitoa. Vain harva toisen luokan oppilas hallitsee lukemisen perusteet. Aikuisten tilastot ovat vielä synkempiä, sillä yli neljännes heistä on lukutaidottomia.

Opettajia ei ole tarpeeksi, eivätkä he välttämättä osaa opettaa. Oppimateriaaleista on pulaa. Opettajien työ suurissa luokissa on vaikeaa. Kizuianin koulussa luokkakoko on neljäkymmentä, kun taas monessa muussa koulussa määrä voi olla jopa kaksinkertainen.

”Opetusta Ekapeli ei voi korvata, mutta opettajan työtä se helpottaa”, Kizuianin koulun rehtori Joyce Michael Haule toteaa.

Ekapelissä lapset työskentelevät itsenäisesti puhelimillaan. Tulokset tallentuvat laitteelle, jolta opettaja saa yksityiskohtaista tietoa jokaisen oppilaan kehityksestä.

”Hitaammat oppijat voidaan tunnistaa nopeammin, ja heille voidaan tarjota apua.”

Koulun keskeyttäminen ala-asteella on yleistä. Erityisesti lapset, joilla on lukivaikeuksia, jättävät helposti koulunsa kesken.

Äidinkieli opetuskieleksi

Tansanian hallitus pyrkii parantamaan paikallisten kielten asemaa alkuopetuksessa, sillä koulujen monikielinen ympäristö vaikeuttaa lasten oppimista.Tansania_DSCN1990

Tansanialaiset puhuvat noin 120 heimokieltä, joista yleisin on swahili. Koulunkäynti alkaa paikallisilla kielillä. Sen jälkeen opetuskieli vaihtuu swahiliin ja ylemmillä luokilla englantiin.

Silti lapsia opetetaan edelleen lukemaan englannin kielen menetelmin.

”Lapset oppivat lukemaan englannin opetuksessa käytetyn kirjainnimien toistelun avulla. Se vie lapsia pahasti harhaan, sillä englanti toimii eri tavoin kuin paikalliset kielet”, Lyytinen sanoo.

Englanninkieliset kirjaimet eivät äänny johdonmukaisesti. Jotta lapsi osaisi ääntää kirjoitettua englantia oikein, hänen pitäisi kuulla englanninkielistä puhetta.

Afrikkalaisissa kielissä kukin kirjain edustaa suomen kielen tapaan omaa äänettään. Swahiliksi räätälöity Ekapeli harjoittaa juuri äänteiden ja kirjainten yhdistämistä.

Bagamoyosta löytyy lastenkirjoja paikallisilla kielillä vain rajoitetusti.

Ekapelin oppimisympäristö laitteineen mahdollistaisivat Lyytisen mukaan oppimateriaalin sähköisen välittämisen paikallisilla kielillä, mikä olisi kouluille edullisempaa.

”Samalla kanava kirjoitettuun maailmaan olisi entistä useamman oppilaan ulottuvilla.”

Vielä liian kallis

Bagamoyon tutkimushanketta vetää Damaris Ngorosho, Sebastian Kolowa Memorialin yliopiston tutkija. Hänen mielestään Ekapeli on selvästi auttanut lukemisen opettelussa.

Kouluilla ei kuitenkaan ole varaa kalliisiin pelilaitteisiin, eikä sähköä ole aina saatavilla puhelimien lataamiseen. Heikki Lyytinen toivoo, että ratkaisu löytyisi aurinkoenergialla toimivista laitteista ja sähköverkkojen kehittymisestä.

Pelin keskeisiä rahoittajia Afrikassa ovat suomalainen Niilo Mäki Instituutti, joka tutkii oppimisvaikeuksia, ja Jyväskylän yliopisto. Myös Suomen ulkoministeriö on rahoittanut peliä sadoilla tuhansilla euroilla.

”Jatkossa maiden on kerättävä aiempaa suurempi osuus varoista itse”, Lyytinen sanoo.

Paikalliset opetusministeriöt suhtautuvat lukutaitopelin rahoittamiseen periaatteessa myönteisesti. Myös teknologian hintojen lasku ja tietoverkkojen kehitys tukevat pelin leviämistä.

Ekapelin merkitystä lukutaidon kehittymisessä on tutkittu jo lähes kolmessakymmenessä maassa, yli kymmenellä kielellä englannista saksaan.

Peli on sovellettavissa kaikkiin kieliin. Jopa kiinalaiseen merkkijärjestelmään on kehitteillä oma versionsa. Sambiassa peli voitaisiin ottaa jo käyttöön, kunhan rahoitus järjestyisi. Keniassa ja Namibiassa tutkitaan parhaillaan, voiko pelillä parantaa lukutaitoa.

”Jokaisen uuden maan ja kielen kohdalla maaliin päästään hieman nopeammin.”

TEKSTI JA KUVAT PÄIVI LAKKA

Kirjoittaja on vapaa toimittaja.


Suuntana kehitysmaat

Muutkin suomalaiset ovat yhdistäneet pelejä, pedagogiikkaa ja kehittyvien maiden tarpeita. Alan suunnannäyttäjä on Rovio Entertainment, joka vei Angry Birds Playground -oppimiskonseptin Kiinaan. Esikouluille tarjotaan oppimistila, opetusmateriaali ja koulutusta opettajille.

Momaths on Microsoftin ja Nokian Suomessa kehitetty matematiikkapeli, jossa oppilas saa palautetta kehittymisestään. Peli toimii tällä hetkellä Etelä-Afrikassa, Senegalissa ja Tansaniassa.

SkillPixelsin opetuspelissä lapsi opettaa itse virtuaaliselle pelihahmolle matematiikkaa. SmartKid-peli on suosittu etenkin Meksikossa ja muualla Etelä-Amerikassa.

Vastausta etenkin Afrikkaa vaivaavaan sähköpulaan kehittää kotimainen Leia Media, jonka valolla toimiva sähköinen paperi voi korvata oppikirjat.

”Tulevaisuudessa sovelluksillamme voi olla kehitysmaissa jo miljoonia käyttäjiä”, uskoo Klaus Lüttjohann koulutusalan vienninedistämisohjelma Future Learning Finlandista.