Vähemmistöt valkokankaalle
Uusi brasilialainen ohjaajasukupolvi on tarttunut vaikeisiin yhteiskunnallisiin aiheisiin. Tai Linharesin lyhytelokuvassa kietoutuvat yhteen kysymykset hänen omasta taustastaan ja vähemmistöjen asemasta Brasiliassa.
Arkisto Lue näköislehteä ja selaa numeroiden sisältöä
Lue näköislehti (PDF, 2,26 MB)
NRO 4 Joulukuu 2019
Kirjat: Suomen mallia ei voi kopioida kehitysmaihin
Suomen kehitys nykyisenlaiseksi hyvinvointivaltioksi on ollut pitkä, monipolvinen ja paikoin ristiriitainen
Bitit vauhdittavat kehitystä
Digitalisaatio ei ruoki nälkäisiä mutta tehostaa kehitysyhteistyötä monin tavoin. Se pakottaa järjestöt miettimään toimintatapansa uusiksi.
Ojämlikheten växer och minskar – vad handlar det om?
En del forskare varnar för en explosiv ökning av den ekonomiska ojämlikheten. Andra hävdar i sin tur att de globala inkomstskillnaderna krymper.
Ut bland folk
I det sovjettida Kirgizistan blev människor med funktionsnedsättning hånade och instängda på anstalter. I dag har de vuxit upp till medborgaraktivister vars åsikter också statsmakten lyssnar på.
Hätäapua hetkeksi
Pelastakaa Lapset -järjestö jakaa Suomen ulkoministeriön tuella käteisapua hädänalaisille pakolaisille Somaliassa.
Skogsmakaren väcker träden till liv igen
Den australiska agronomen Tony Rinaudo har utvecklat en metod för att driva upp träd från gamla stubbar och redan existerande rotsystem. Modellen har redan spridit sig till över 20 länder i Afrika.
Från gruvjobbarson till gruvdriftsforskare
Tony Addison är den första i sin släkt som inte blev gruvarbetare. I stället har han har flera decenniers erfarenhet av utvecklingsekonomi och reformer av tillväxtekonomier i bagaget.
Metsäntekijä palauttaa puut maanpinnalle
Australialainen agronomi Tony Rinaudo on kehittänyt menetelmän, jolla elvytetään puustoa vanhoista kannoista ja juurista. Malli on levinnyt jo yli 20 afrikkalaiseen maahan.
Eriarvoisuus kasvaa ja vähenee – mistä on kyse?
Osa tutkijoista varoittaa taloudellisen eriarvoisuuden räjähdysmäisestä kasvusta. Toiset taas väittävät globaalien tuloerojen kaventuvan.
Nyt riittää!
”Libanon, Chile, Irak, Bolivia, Ranska…”, nainen lukee lehtijuttua, jonka otsikkona on Yhteiskunnalliset levottomuudet.
Vain neljän sentin tähden
Chilen hallitus nosti lokakuussa metrolippujen hintoja 1,06 eurosta 1,10 euroon. Siitä alkoivat mielenosoitukset, jotka ovat jatkuneet tätä kirjoittaessa puolitoista kuukautta.
Bangladesh kulkee kaksilla raiteilla
Bangladeshissa talous kasvaa ja väki vaurastuu. Dhakassa yhä useammalla onkin varaa nauttia keskiluokkaisesta elämäntavasta: asua nykyaikaisella asuinalueella, asioida ilmastoidussa ostoskeskuksessa ja kulkea omalla autolla pääkaupungin liikenteessä. Samaan aikaan enemmistö bangladeshilaisista elää köyhyydessä maaseudulla tai kaupunkien slummeissa ja taittaa matkansa ikiaikaisilla busseilla tai junilla. Viimeisimmän kotitalouskyselyn mukaan Bangladesh on eriarvoisempi kuin koskaan.
Mainarin pojasta kaivosteollisuuden tutkijaksi
Tony Addison on sukunsa ensimmäinen, josta ei tullut kaivosmiestä. Hänellä on vuosikymmenien kokemus kehitystaloustieteestä ja kehittyvien maiden talouksien uudistamisesta.
Aina vain maistuu liha
Kiinalaiset syövät sikaa, muu maailma yhä enemmän siipikarjaa. Lihankulutus kasvaa mutta aikaisempaa hitaammin ennen kaikkea vauraissa maissa.
Etiopia sai rauhannobelistin
Pääministeri Abiy Ahmed Ali neuvotteli rauhan Eritrean kanssa mutta joutuu nyt kohtaamaan vieläkin suuremman haasteen: oman maansa etnisen nationalismin.
”Ihmisen mieli on tärkein”
Tiina Neuvonen oppi, että kestävä muutos etenee ihminen kerrallaan.
Kirgisian vammaiset parantavat asemaansa yhteiskunnassa
Neuvostoliiton aikana Kirgisian vammaisia pilkattiin ja suljettiin laitoksiin. Nyt heistä on kasvanut kansalaisaktivisteja, joiden mielipidettä valtiovaltakin kuuntelee.
Kodilla on väliä
Lasten ja nuorten kotitausta vaikuttaa oppimistuloksiin niin Suomessa kuin maailmallakin. Se lisää koulutuksen eriarvoisuutta.
Mitä afrikkalaiset ajattelevat maastamuutosta?
Afrikkalaiset haluavat etsiä työtä ulkomailta, mutta etenkin Saharan eteläpuolella he jäävät omalle mantereelle.
Ilmastoteot ovat tasa-arvotekoja
Naiset ovat ilmastonmuutoksen suurimpia häviäjiä. Siksi ilmastotyötä on tehtävä tasa-arvon näkökulmasta.