Rao II -silta Pohjois-Vietnamissa yhdistää Haiphongin kaupungin ja sitä ympäröivän
maaseudun. Sillan suunnittelivat suomalaiset ja vietnamilaiset yritykset
korkotukirahoituksella.

Katse korkotuen tuloksiin

Korkotuki palaa uudistettuna kehitysyhteistyön rahoitusmalliksi vuoden 2016 alussa.

Suomi luopui edellisellä hallituskaudella korkotukiluotoista. Niiden tilalle alettiin kehittää muita kehityspoliittisia tavoitteita edistäviä rahoitusmuotoja.

Ylitarkastaja Janne Sykkö ulkoministeriön kehitysrahoituslaitosten yksiköstä sanoo, että korkotuki uudistetaan ja otetaan käyttöön ensi vuoden alussa. Vanha laki korkotukiluotoista kehitysmaille on yhä voimassa. Se on pohjana myös uuden, vielä nimeä vailla olevan rahoitusmuodon valmistelussa.

Sykön mukaan uudessa rahoitusmuodossa on otettu huomioon liike-elämän ja kansalaisjärjestöjen parannusehdotuksia. Oppia otetaan myös korkotukiluottojen arvioinnista vuonna 2012. Siinä havaittiin muun muassa, että korkotuettujen hankkeiden tehokkuutta ja tuloksia seurattiin heikosti.

”Kehitysvaikutuksiin kiinnitetään jatkossa huomiota jo hankkeiden valinnassa ja valmistelussa. On myös tärkeää seurata tuloksia senkin jälkeen, kun hanke on päättynyt.”

”On tärkeää seurata tuloksia senkin jälkeen, kun hanke on päättynyt.”

Korkotukea on myönnetty esimerkiksi kehitysmaiden julkisen sektorin ympäristö-, energia- ja infrastruktuurihankkeille, joissa hyödynnetään suomalaista teknologiaa ja erityisosaamista.

Kehitysmaan julkisen sektorin toimija, esimerkiksi vesilaitos, ottaa lainan hankkeen rahoittamiseksi. Lainan korkomenot maksetaan kehitysyhteistyövaroista. Vientitakuun antaa Finnvera, joka on valtion omistama erityisrahoitusyhtiö.

Rohkeammin kehitysmaihin

Janne Sykön mukaan uudella rahoitusmuodolla pyritään tukemaan kehitysmaiden julkisen sektorin investointeja, jotka eivät ole kaupallisesti kannattavia.

”Hankkeiden valinnassa selvitetään entistä tarkemmin, että investointia tekevällä ministeriöllä, kunnalla tai julkisella yhtiöllä on riittävästi kykyä suurten hankkeiden toteutukseen.”

Hankeideoita voi Sykön mukaan tulla kehitysmaiden julkiselta sektorilta, suomalaisilta yrityksiltä ja Team Finland -verkostosta. Se koostuu valtiorahoitteisista toimijoista, jotka edistävät yritysten kansainvälistymistä.

”Uusien hankkeiden valmistelu vie aikaa, ja ensimmäisiä päätöksiä niistä päästään tekemään aikaisintaan ensi vuoden lopulla.”

Vanhan korkotuen maksatukset olivat 10–15 miljoonaa euroa vuodessa. Sykön mukaan myös uuden rahoitusmuodon suuruusluokka voisi olla aluksi sama.

Korkotukiluotoilla on parannettu muun muassa kehitysmaiden vesihuoltoa. Finnish Water Forum -yhdistyksen varatoimitusjohtaja Markus Tuukkanen toivoo, että uusi rahoitusmalli madaltaa suomalaisyritysten kynnystä lähteä kehitysmaihin.

”Keskeistä on pienentää yritysten riskejä. Hankkeita valmistelevat yritykset joutuvat tekemään usein vuosia töitä ilman varmuutta siitä, että hanke toteutuu tai valmistelusta vastannut yritys pääsee sitä toteuttamaan”, Tuukkanen sanoo.

TEKSTI MATTI REMES

KUVA JUHO PAAVOLA

Kirjoittaja on vapaa toimittaja.

Joulukuu 4/2015