Kirjat: Afrikan catwalkeilla

Ruotsalainen valokuvaaja Per-Anders Pettersson kävi ensi kerran muotinäytöksessä Etelä-Afrikan Johannesburgissa vuonna 2009. Sen jälkeen hän on kuvannut mantereen muotiviikkoja muiden muassa Mosambikissa, Zimbabwessa, Ruandassa ja Kongon demokraattisessa tasavallassa.

Per-Anders Pettersson. African Catwalk. Kehrer Verlag, 2016.
Per-Anders Pettersson. African Catwalk. Kehrer Verlag, 2016.

Nyt kuvia voi nähdä näyttelyissä maailmalla tai vastikään julkaistussa kirjassa African Catwalk. Se on yhtä aikaa muotikuvasto, taideteos ja dokumentti.

Kuvissa naiset ja miehet esittelevät muotia catwalkeilla, odottelevat esiintymisvuoroaan takahuoneissa, polttelevat tupakkaa ja pelailevat puhelimillaan. Malleja riisutaan ja puetaan, meikataan, kammataan ja koristellaan. Yleisö arvioi näkemäänsä ja siemailee samppanjaa.

Muotitapahtumat kertovat Afrikan kasvavasta taloudesta ja keskiluokasta, kirjoittaa aikakauslehti Vogue Italian kuvatoimittaja Alessia Glaviano. Ihmisillä on rahaa, jota he kuluttavat muotiin, autoihin ja muuhun luksukseen. Muotiviikkoja sponsoroivat kansainväliset pankit, kosmetiikkayritykset ja autonvalmistajat, kuten Mercedes-Benz.

Glavianon mukaan valtaosa muotiviikkojen asusteista on saanut vaikutteita länsimaista. Monet eurooppalaiset muotiyritykset etsivät uusia asiakkaita Afrikasta, kun Kiinan talouskasvu hiipuu. Osa myös omaksuu paikallisia tyylejä mallistoihinsa.

Vain harvat afrikkalaiset vaatesuunnittelijat tulevat toimeen työllään. He eivät saa tuotteitaan markkinoille, vaikka sosiaalinen media auttaa jakamaan tietoa ja ideoita. Harvassa maassa on myöskään ammattimaisia mallikouluja ja -toimistoja tai kuvaajia.

Ilmastonmuutoksen voittajat

Nick Buxton & Ben Hayes (toim.). Ilmastonmuutoksen voittajat ja häviäjät. Sotateollisuus ja suuryhtiöt muovaavat lämpenevää epätasa-arvon maailmaa. Like, 2016.
Nick Buxton & Ben Hayes (toim.). Ilmastonmuutoksen voittajat ja häviäjät. Sotateollisuus ja suuryhtiöt muovaavat lämpenevää epätasa-arvon maailmaa. Like, 2016.

Ilmastonmuutoksesta on julkaistu lukuisia tieteellisiä tutkimuksia, joissa varoitetaan lisääntyvistä kuivuuskausista, myrskyistä ja tulvista. Niissä tutkijat kiirehtivät toimia ilmaston lämpenemisen hillitsemiseksi ja lopulta pysäyttämiseksi.

Myös talouselämän vaikuttajat ja turva-alan ammattilaiset ovat laatineet raporttejaan ilmastonmuutoksen mahdollisista seurauksista.

Raporteissa ennakoidaan esimerkiksi jäätiköiden sulamista pohjoisilla merialueilla, mikä helpottaa entisestään öljynporausta ja laivaliikennettä. Samalla niissä varaudutaan mahdollisiin levottomuuksiin köyhissä maissa, kun luonnonolot heikkenevät ja ihmisiltä loppuvat ruoka ja juoma. Se taas lisää pakolaisuutta ja voi järisyttää kehittyneiden maiden turvallisuutta.

Tutkijat Nick Buxton ja Ben Hayes muistuttavat, että ilmastonmuutos on liike-elämälle lähinnä bisnesmahdollisuus. Esimerkiksi turva-alan yritykset menestyvät, kun yhä useammat haluavat rajata pakolaiset muurien taakse tai taltuttaa levottomuuksia asein.

Siksi ne eivät halua ryhtyä hillitsemään tai rajoittamaan ilmaston lämpenemistä.
Ilmastonmuutoksen voittajat ja häviäjät on artikkelikokoelma, jossa pohditaan ilmastonmuutoksen syitä ja seurauksia useista näkökulmista.

Talous kuuluu kaikille

Ha-Joon Chang. Taloustiede. Käyttäjän opas. Into, 2016.
Ha-Joon Chang. Taloustiede. Käyttäjän opas. Into, 2016.

Kuka tahansa voi esittää julkisuudessa mielipiteitä ilmastonmuutoksesta, ydinvoimasta ja esimerkiksi homoavioliitoista. Taloutta sitä vastoin saavat kommentoida vain alan asiantuntijat ja ammattilaiset.

Taloustiede mielletäänkin usein fysiikan tai kemian kaltaiseksi täsmälliseksi tieteeksi, jossa jokaiseen kysymykseen on vain yksi oikea vastaus. Eteläkorealaisen taloustieteilijän Ha-Joon Changin mielestä näin ei kuitenkaan ole.

”Taloustiede on poliittista. Se ei ole eksakti tiede, jossa olisi objektiivisia totuuksia, jotka voidaan osoittaa paikkansapitäviksi ottamatta poliittista tai moraalista kantaa.”

Chang muistuttaa, että talous on monisyinen kokonaisuus. Sitä selitetään ja tutkitaan monista lähtökohdista. Teorioita ja koulukuntia on lukuisia, ja ne painottavat monimutkaista todellisuutta eri tavoin. Myös johtopäätökset poikkeavat toisistaan.

Changin mielestä jokaisen valistuneen kansalaisen tulee tuntea taloutta sen verran, että kykenee tunnistamaan yleisimmät taloustieteelliset väittämät ja arvioimaan, mikä niistä on kulloinkin uskottavin. Olennaista on osata kysyä, kuka mistäkin väittämästä hyötyy, Chang toteaa.

Kirjassaan Taloustiede Chang esittelee kattavasti talouden historiaa, käsitteitä, koulukuntia, tunnuslukuja ja toimijoita.

Miksi Matti kuoli?

Pankaj Johar. Cecilia. Penny Wise Films, 2015. DocPoint Helsinki Documentary Film Festival. 23.–29.1.2017.
Pankaj Johar. Cecilia. Penny Wise Films, 2015. DocPoint Helsinki Documentary Film Festival. 23.–29.1.2017.

Intialaiset Pankaj Johar ja Sunaina Kapoor avioituvat Delhissä, muuttavat omaan asuntoon ja palkkaavat avukseen 54-vuotiaan Cecilian. Ansioillaan Cecilia elättää perhettään kaukana Koillis-Intiassa.

Eräänä päivänä Cecilia saa kuulla, että hänen 14-vuotias tyttärensä Matti on tehnyt itsemurhan Delhissä. Kuolemaan liittyy epäselvyyksiä, joita elokuvatuottaja Johar ja juristi Kapoor alkavat Cecilian kanssa tutkia.

Miten Matti on päätynyt kotiapulaiseksi Delhiin, vaikka hänen olisi pitänyt käydä koulua kotikylässään? Miksi poliisin raportissa lukee, että Matti on 18-vuotias? Miksi Cecilian sukulaiset ilmestyvät Delhiin ja uhkaavat kostolla, jos hän ei lopeta tytön kuoleman selvittämistä? Myös Mattin työnantaja haluaa vaientaa Cecilian rahalla.

Mattin kuoleman tutkiminen tutustuttaa Joharin ja Kapoorin Delhin lapsityöläisiin. He käyvät myös Cecilian kotiseudulla, jossa useat vanhemmat kertovat kadonneista tyttäristään. Kotikylässä väki kuitenkin vaikenee ja tunnelma kiristyy. Johar aavistaa, että he ovat edenneet liian pitkälle.

TEKSTI TIINA KIRKAS

/