Kadunvarsikyltti mainostaa kansallista rauhankonferenssia.

Myanmarin hauras demokratia

Kansa äänesti Myanmarin Aung San Suu Kyin murskavoittoon. Suu Kyi tasapainottelee vallassa armeijan suopeudella.

Aung San Suu Kyi puhuu hiljaisella äänellä. Katse on terävä, vaativa.

Ohimoilta harmaantuneisiin hiuksiin on pujotettu ”The Ladyn” tavaramerkki, valkoisia kukkia.

Kun kuvaajaryhmä ryntää neuvotteluhuoneeseen tallentamaan jälleen yhtä diplomaattitapaamista, Suu Kyi hymyilee lempeästi. Hän antaa haastatteluja harvoin, mutta kuvia hän rakastaa.

Myanmarissa sanotaan, että maan demokratia on yhden sydämenlyönnin päässä.

”The Ladyn” kuvalla myydään niin kirjoja, tauluja kuin kalentereitakin.

Sydän on nyt sykkinyt vallassa vajaan vuoden. Marraskuussa 2015 Suu Kyi kulki avoautossa kannattajiensa hurratessa kaduilla. Maata yli 50 vuotta hallinnut armeija raotti demokratialle ovea ja salli ensimmäiset vapaat vaalit.

Tulos oli murskavoitto Suu Kyin johtamalle Kansalliselle demokratialiikkeelle NLD:lle. Puolue sai enemmistön parlamentin ylä- ja alahuoneisiin ja astui valtaan aprillipäivänä 2016.

Suu Kyitä ei voitu valita presidentiksi, koska perustuslain mukaan presidentin perheellä ei saa olla siteitä ulkomaille. Suu Kyin molemmat pojat ovat Britannian kansalaisia.

Suu Kyille voitiin kuitenkin perustaa uusi valtionkanslerin virka. Hän otti itselleen myös ulkoasioiden ja presidentin kanslian ministerinsalkut.

Vaikka presidentti Htin Kyaw on hierarkiassa valtionkanslerin yläpuolella, käytännössä maata johtaa Suu Kyi mutta armeijan suostumuksella.

Demokraattisia vaaleja ei järjestetty ilman armeijan asettamia reunaehtoja. Perustuslain mukaisesti se sai nimittää neljäsosan parlamentin jäsenistä vaalituloksesta riippumatta.

Hallituksessa armeijan ministerit vastaavat puolustuksesta sekä raja- ja sisäasioista.

Hallituksessa armeijan ministerit vastaavat puolustuksesta sekä raja- ja sisäasioista. Se tarkoittaa, että armeija valvoo valtion virkamiehiä, poliisia, oikeuslaitosta ja maan levottomia raja-alueita.

Vuoden 2008 perustuslaki takaa armeijalle myös oikeuden palauttaa valta itselleen, jos sen mielestä maan tilanne niin vaatii.

Suu Kyi ei voi muuttaa perustuslakia ilman armeijan suostumusta.

Ei demokratiaa ilman rauhaa

Aung San Suu Kyi on saanut johdettavakseen maan, jossa on sodittu lähes 70 vuotta. Myanmarissa käydään yhtä maailman pisimmistä ja monimutkaisimmista sisällissodista.

Konflikteihin osallistuu armeijan lisäksi aseryhmiä 21 etnisestä vähemmistöstä. Viime aikoina yhteenotot ovat vähentyneet maan itäosissa, mutta pohjoisilla raja-alueilla ne jatkuvat edelleen.

”Myanmarissa ei ole demokratiaa ilman rauhaa. Ne kietoutuvat väistämättä toisiinsa”, sanoo projektipäällikkö Timo Stewart, joka vastaa Lähetysseuran rauhantyöstä Myanmarissa.

Aung San Suu Kyin johtama Kansallinen demokratialiike NLD voitti vuoden 2015 parlamenttivaalit.

Suomi on tukenut Myanmarin rauhanprosessia vuodesta 2012. Rauhantyö alkoi edellisenä vuonna, kun etniset vähemmistöt sopivat silloisen hallituksen kanssa kahdenvälisistä tulitaukosopimuksista.

Lähetysseura ja Myanmarin rauhanprosessiin erikoistunut Euro-Burma Office tukevat kansallista tulitaukosopimusta, joka on seuraava askel.

Tähän mennessä sopimuksen on allekirjoittanut hallituksen lisäksi kahdeksan ryhmittymää.

”Käytännössä poliittisessa keskustelussa on satoja osallistujia, mikä tekee neuvotteluista erittäin monimutkaisia”, Stewart kertoo.

Aikaisemmin osa etnisistä ryhmistä tavoitteli itsenäisyyttä. Nyt ne toivovat laajaa itsemääräämisoikeutta. Stewartin mukaan kyseeseen voisi tulla liittovaltiomalli, jossa alueilla olisi laajat oikeudet päättää asioistaan.

Neuvottelujen luonteeseen vaikuttaa se, että armeija on samaan aikaan sekä konfliktin että neuvottelujen osapuoli NLD:n rinnalla.

”Armeija on kuitenkin valmis neuvottelemaan rauhasta. Se on merkittävä asia”, Stewart sanoo.

Oppia monipuoluejärjestelmään

Myanmar koostuu 14 osavaltiosta ja alueesta. Jokaisessa niistä on pääministeri ja paikallisparlamentti, johon kansa äänesti edustajansa valtakunnallisten vaalien yhteydessä vuonna 2015.

Aivan kuten valtakunnan politiikassa, paikallistasolla vapaiden vaalien jälkeinen tilanne on hauras.

Bram Steenhuisen (vas.) ja Nay Myo Aung esittelevät poliitikkokoulun osallistujia.

Myanmarissa ei ole ollut monipuoluejärjestelmää vuosikymmeniin. Siksi sen opetteleminen on aloitettava alusta esimerkiksi asettamalla muovipullot mikrofoneiksi politiikkojen eteen ja harjoittelemalla tiedotustilaisuuden järjestämistä.

Näin suomalainen puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyöjärjestö Demo ja hollantilainen NIMD-järjestö perehdyttävät myanmarilaisia poliitikkoja monipuoluejärjestelmään.

”Opetamme heille aivan perusasioita, kuten mitä liberalismi ja sosialismi tarkoittavat”, kertoo hankkeen asiantuntija Bram Steenhuisen.

Politiikkakoulu kestää neljä viikkoa, jolloin paikallispoliitikot opettelevat perustelemaan poliittisen kantansa. He myös oppivat, miten päätökset syntyvät monipuoluejärjestelmässä ja mitä televisiohaastattelussa voi sanoa.

”Kun maassa ei ole ollut sananvapautta vuosikymmeniin, poliitikkojen on vaikea luottaa toimittajiin ja sanoa ääneen mielipiteensä”, Steenhuisen kertoo.

Paikallispoliitikot tuntevat paikallisten ihmisten arjen mutta eivät poliittista päätöksentekojärjestelmää.

Harvat paikallispoliitikot ovat opiskelleet politiikkaa tai yhteiskuntatieteitä. He tuntevat paikallisten ihmisten arjen mutta eivät poliittista päätöksentekojärjestelmää.

”Monet poliitikot pohtivat koulussamme ensimmäistä kertaa, mihin he sijoittuvat poliittisella kartalla. Moni on päätynyt politiikkaan esimerkiksi siksi, että heidän sukulaisensa ovat puolueen jäseniä”, Steenhuisen kuvaa.

Monipuoluejärjestelmä edellyttää keskinäistä luottamusta. Pitkän sotilasvallan jälkeen myanmarilaisten on kuitenkin vaikea luottaa toisiinsa. Jo sovitut asiat eivät etene, koska poliitikot eivät voi olla varmoja, että muut pitävät sanansa.

Epäluottamus heijastuu yhteiskunnan kaikille tasoille.

Kansan pettymys

Myanmarilaiset ja kansainvälinen yhteisö odottivat paljon Aung San Suu Kyin valtaannousulta. Osin odotukset olivat epärealistisia.

Moni on pettynyt demokratiauudistusten hitauteen.

Osa etnisistä vähemmistöistä myös rinnasti oman aseellisen taistelunsa Suu Kyin poliittiseen taisteluun. Ne odottivat hallitukselta nykyistä enemmän tukea rauhanneuvotteluissa ja laajempaa alueellista itsemääräämisoikeutta.

Lupaavan alun jälkeen myös sanan-, lehdistön- ja kokoontumisvapaudet ovat heikentyneet. Lisäksi Myanmar on allekirjoittanut poikkeuksellisen vähän kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia.

Lähetysseuran Timo Stewart kehottaa kärsivällisyyteen.

”Aung San Suu Kyi johtaa hallitusta, jossa on armeija mukana. Hän peri maan, jonka virkamieskoneisto ja julkiset järjestelmät ovat armeijavallan ajalta. On liian aikaista tehdä johtopäätöksiä Myanmarin tilanteesta, sillä Suu Kyin työ on vasta alussa.”

TEKSTI MINTTU-MAARIA PARTANEN

KUVAT LIISA TAKALA