Palestiinalainen tyttö koulumatkalla huhtikuussa 2017. Taustalla Ramallahin ja Jerusalemin välinen Kalandian tarkastusasema.

Koulussa konfliktin keskellä

Palestiinalainen opettaja Hanan al-Hroub ohjaa lapsia ratkaisemaan arjen ongelmia ilman väkivaltaa. Suomi on tukenut palestiinalaishallinnon opetussektoria jo 20 vuotta.

Hanan al-Hroub selaa valokuvia puhelimensa näytöllä ja osoittaa poikaa, joka piirtää valkoiselle paperille ympyrää. Ilme on keskittynyt, olemus rento.

”Näetkö, kuinka hän hymyilee?” al-Hroub kysyy.

Hanan al-Hroub, 44, opettaa seitsemänvuotiaita lapsia Samiha Khalilin peruskoulussa al-Birehissa Ramallahin lähellä. Hän on rakentanut kierrätysaineksilla luokkahuoneestaan värikylläisen tilan, jossa lapset saavat hetken elää lapsen elämää: piirtää, askarrella, pyörittää hulavannetta – nauraa.

”Opettajan tehtävä on tarjota lapsille mahdollisuus iloita, toivoa ja unelmoida.”

”Opettajan tehtävä on tarjota lapsille mahdollisuus iloita, toivoa ja unelmoida”, al-Hroub sanoo.

Israelin miehittämillä palestiinalaisalueilla lapset todistavat lähes päivittäin väkivaltaa tai ainakin aistivat vanhempiensa huolen huomisesta. Siksi he tarvitsevat tukea ja mallia, kuinka ratkaista arjen pulmia ilman väkivaltaa.

Al-Hroub tukeutuu opetuksessaan lapselle luontaiseen leikkiin. Hän hyödyntää pelejä ja leikkejä, jotka innostavat oppimaan mutta myös pohtimaan moraalisia ja eettisiä kysymyksiä. Ajatuksena on vahvistaa myönteistä käytöstä, kuten yhteistyötä.

”On tärkeää, että lapset oppivat luottamaan ja kunnioittamaan toisiaan. Samalla on muistettava, että he ovat yksilöitä omine erityistarpeineen”, al-Hroub sanoo.

PITKÄJÄNTEISTÄ YHTEISTYÖTÄ

Suomi on tukenut palestiinalaislasten koulutusta jo 20 vuotta. Yhteistyön lähtökohta on, että koulutus vahvistaa rauhaa, tasa-arvoa ja demokratiaa.

Yhteistyö alkoi vuonna 1997. Kahdenvälisten hankkeiden tavoite oli opetusalan ja opetuksen kehittäminen. Suomen tuella on parannettu esimerkiksi opetuksen suunnittelua ja arviointia.

Vuodesta 2010 lähtien Suomi on ohjannut tukensa palestiinalaishallinnon opetusministeriön kehitysbudjettiin. Varoilla on rakennettu kouluja, koulutettu opettajia, parannettu opetushallintoa ja järjestetty oppilaille monipuolista toimintaa.

Suomen lisäksi palestiinalaisalueiden opetussektoria rahoittavat Saksa, Belgia, Norja ja Irlanti.

Tytöt ja pojat käyvät tasavertaisesti koulua, ja aikuistakin lähes kaikki osaavat lukea ja kirjoittaa.

Yhteistyön edellytykset ovat hyvät, sillä palestiinalaiset arvostavat koulutusta. Tytöt ja pojat käyvät tasavertaisesti koulua, ja aikuistakin lähes kaikki osaavat lukea ja kirjoittaa. Palestiinalaiset opetusalan viranomaiset ovat kysyttyjä asiantuntijoita muissa arabimaissa.

Perusopetuksen lisäksi Suomi tukee palestiinalaislasten varhaiskasvatusta yhdessä YK:n lastenjärjestön Unicefin kanssa.

Suomi myös rahoittaa YK:n palestiinalaispakolaisten avustusjärjestöä UNRWAa, joka tarjoaa palestiinalaislapsille opetusta ja terveydenhoitoa Gazassa, Länsirannalla, Jordaniassa, Libanonissa ja Syyriassa.

Hanan al-Hroub valittiin viime vuonna maailman parhaaksi opettajaksi (The Global Teacher Prize). Hän vieraili ulkoministeriön kutsumana Helsingissä opetusalan koulutustapahtumassa Educassa tammikuussa 2017.

20 VUOTTA KOULUTUSYHTEISTYÖTÄ PALESTIINALAISALUEILLA

  • Vuodesta 1997 lähtien Suomi on rahoittanut palestiinalaishallinnon opetussektoria 25 miljoonalla eurolla.
  • Vuosina 2017–2019 tuki on yhdeksän miljoonaa euroa.
  • Suomi tukee vuosittain YK:n palestiinalaispakolaisten avustusjärjestöä UNRWAa 4,5 miljoonalla eurolla.

TEKSTI TIINA KIRKAS KUVA LEHTIKUVA/REUTERS

Toukokuu 2/2017