Ninn Moun kyläpäällikkö U Sai San Lu kannustaa kyläläisiä siirtymään laillisiin viljelykasveihin. Hän toivoo, että kylä tunnetaan jatkossa laatukahvista, ei oopiumiviljelmistä.

Myanmar: Kahvia huumepelloilta

Shanin osavaltio Myanmarissa tunnetaan oopiumiunikoistaan. Voisiko pelloilla kasvattaa huumeiden sijaan kahvia suomalaiseen makuun?

Pöly leijuu ilmassa, kun auto pysähtyy unikkopellon reunaan. Olkihattuinen nainen painaa päänsä kukanvarsien suojaan. Hän ei halua tulla tunnistetuksi.

Myanmarissa viljelijät tietävät, että oopiumiunikoiden viljely on laitonta. Maan keskiosassa sijaitsevassa Shanin osavaltiossa valtaa pitävät kuitenkin hallituksen sijaan aseelliset joukot, jotka suojelevat huumeiden viljelyä. Huumekauppa tarjoaa heille lisätuloja.

Sadonkorjuun jäljiltä pellolla sinnittelee vielä muutama punertava unikonkukka. On helppo kuvitella, kuinka satokaudella pellot puhkeavat huumaavaksi kukkamereksi.

Vain Afganistanissa tuotetaan oopiumia enemmän kuin Myanmarissa, jossa sitä viljellään 55 000 hehtaarilla. Se vastaa yli kaksinkertaisesti Helsingin kaupungin pinta-alaa.

Suurin osa Myanmarin oopiumista salakuljetetaan Kiinan ja Kaakkois-Aasian huumemarkkinoille.

Suurin osa Myanmarin oopiumista salakuljetetaan Kiinan ja Kaakkois-Aasian huumemarkkinoille.

Oopiumin polttaminen ja oopiumista jalostetun heroiinin käyttö ovat ongelmia myös Myanmarissa. Jos Myanmar haluaa eroon oopiumin viljelystä, se on tehtävä Shanin osavaltiossa, jossa kasvaa 90 prosenttia maan oopiumista.

Kahvista ratkaisu

Monissa kylissä puut on hakattu oopiumipeltojen tieltä. Nyt vuorenrinteille istutetaan jälleen puita.

Myanmar yrittää ratkaista ongelmaa kahvilla, joka on yksi kehitysmaiden arvokkaimmista vientikasveista.

Unikkopellot ovat muokanneet Shanin maisemaa rajusti. Pellot levittäytyvät paljaina pitkin vuorenrinteitä. Auringonpaahteelta varjostavia puita ei näy.

”Unikonviljelyn tieltä on kaadettu paljon puita. Kahvia sen sijaan viljellään yhdessä puiden kanssa”, kertoo Ninn Moun kyläpäällikkö U Sai San Lu.

Metsähakkuut ovat lisänneet kuivuutta, eroosiota ja maanvyörymiä alueella. Kahvi kaipaa suojakseen puita ja sopivasti kosteutta.

”Nyt istutetut varjopuut ovat kolmen vuoden kuluttua jo kasvaneet. Vettä saamme luonnonpuroista ja metsästä. Uskon, että kymmenessä vuodessa alue on hyvin metsittynyt”, U Sai San Lu sanoo.

Kolmen vuoden odotus

Tämän vuoden aikana tuhat viljelijää on vaihtanut unikon kahviin 60 kylässä Shanin osavaltiossa. Suomi tukee YK:n huumeiden ja rikollisuuden vastaisen toimiston UNODC:n työtä alueella.

Huumekauppa on tuottoisaa, joten kahvinviljelyyn siirtyminen ei ole helppoa. Alueella ei ole aikaisemmin kasva

Kahvia viljellään vasta alle 800 hehtaarilla, joka on alle kaksi prosenttia unikon viljelyalasta. Huumekauppa on tuottoisaa, joten kahvinviljelyyn siirtyminen ei ole helppoa. Alueella ei ole aikaisemmin kasvatettu kahvia, joten se vaatii viljelijöiltä uutta osaamista.

67-vuotias Daw Par Nu jäi leskeksi muutama vuosi sitten. Unikonviljely tarjosi perheelle toimeentulon, mutta se ei tullut ilmaiseksi.

”Oopiumiunikon viljely on laitonta, joten tiloille tehdään ratsioita. Sain olla koko ajan varuillani. Nyt kun viljelen kahvia, voin toivottaa kenet tahansa tervetulleeksi tilallemme.”

Ensimmäiset kahvipavut kypsyvät kolmessa vuodessa. Siihen asti viljelijän on selvittävä taloudellisesti omillaan.

”Aloin viljellä kahvia kolme vuotta sitten. Taimeni ovat ehtineet tuottaa vasta yhden sadon. Yksi tyttäristäni on töissä Thaimaassa, sillä tarvitsemme rahaa. Kun saan kahvista lisää tuloja, hän voisi palata luoksemme”, Daw Par Nu sanoo.

Kahvinkulutus kasvaa

Maailmassa juodaan kahvia enemmän kuin koskaan aiemmin. Myanmaria kiinnostaa erityisesti kahvinkulutuksen kasvu naapurimaassa Kiinassa. Se aikookin suunnata kahvintuotantonsa Aasian kasvaville markkinoille.

Myanmar on uusi toimija kansainvälisillä kahvimarkkinoilla. Vuonna 2015 Vietnam, Brasilia ja Kolumbia tuottivat 59 prosenttia maailman raakakahvista. Kaikkiaan kahvia tuotettiin 70 maassa.

Köyhissä maissa yli sata miljoonaa ihmistä saa elantonsa kahvista.

Köyhissä maissa yli sata miljoonaa ihmistä saa elantonsa kahvista. Valtaosa tuottajista on Daw Par Nun tavoin pienviljelijöitä. He ovat kuitenkin hyötyneet vain vähän kahvin maailmanmarkkinahinnan noususta.

Heikoiten pärjäävät viljelijät, jotka tuottavat suurille kansainvälisille paahtimoille huonolaatuista peruskahvia, kuten pikakahvissa käytettävää robusta-lajiketta.

Jotta myanmarilaisten viljelijöiden kannattaisi siirtyä unikosta kahviin, sadosta on saatava riittävä tulo. Se onnistuu parhaiten laatukahvimarkkinoilla länsimaissa, kuten Suomessa.

Monimutkainen kahvi

Benjamin Andberg (vas.) ja Timothy Sipp maistavat myanmarilaista kahvia. Kahvin maku muuttuu jokaisella kierroksella, kun juoma viilenee kuumasta huoneenlämpöiseksi.

Paahdetun kahvin tumma tuoksu tulvii vastaan Helsingin vanhan teurastamon alueella. Helsingin kahvipaahtimossa juuttisäkkeihin pakatut kahvierät on pinottu puisille hyllyille ja merkitty tuottajansa mukaan.

”Mitä laadukkaampaa ja pienemmältä alueelta kahvi tulee, sitä arvokkaampaa se on”, sanoo paahtimon omistaja Benjamin Andberg.

Tie laatukahviksi on kuitenkin vaikea. Paahtimoon on tuotu erä myanmarilaista kahvia. On tarkoitus testata, kelpaisiko se suomalaisten laatukahviksi.

Kahvi on monimutkaisin neste, jota ihminen nauttii, Andberg huomauttaa. Viinissä on noin 600 tuoksuelementtiä, kahvissa yli 800. Arabica-kahvin alalajikkeita on 1 500. Pelkästään kahvin syntysijoilla Etiopiassa kasvaa arviolta 10 000 villikahvilajiketta, joista vain 6 000 on nimetty.

Myanmarilainen kahvi on Catimor-arabicaa. Se on tuotu vihreänä, käsittelemättömänä eränä paahtimoon. Andberg ja tuotantopäällikkö Timothy Sipp ovat kuorineet ja lajitelleet kahvipavut käsin. Sen jälkeen pavut on paahdettu ja jauhettu.

Kahvin laatu arvioidaan kansainvälisellä kymmenportaisella asteikolla. Arvostelukohtia on kymmenen, jotka liittyvät kahvin tuoksuun, makuun ja suutuntumaan.

Kahvin on saatava vähintään 85 pistettä sadasta, jotta Helsingin kahvipaahtimo ottaa sen myytäväkseen. Suomalaisen arkikahvin pistemäärä on noin 70.

Kolmen kupin testi

Benjamin Andberg on asetellut 12 kuppia pöydälle. Jokaisesta kahvierästä valmistetaan kolme kupillista, joiden pitäisi maistua samalta. Makuerot kertovat kahvin epäpuhtauksista, kuten hyönteisten tuhoamista, yli- tai alipaahtuneista tai epämuodostuneista pavuista.

Myanmarin kahvin rinnalla maistetaan kolmea brasilialaista laatukahvia, jotta makuerot on helpompi havaita.

Andberg ja Timothy Sipp kaatavat sata-asteista vettä vastajauhetun kahvin päälle. Neljän minuutin kuluttua he rikkovat kupin pinnalle nousseen kahvinpurukerroksen. Tuoksu on silloin voimakkaimmillaan.

”Myanmarin kahvissa ei ole vahvaa hajua, mutta toisaalta ei viittauksia epäpuhtauksiin”, Andberg arvioi.

Jokainen tuotantovaihe vaikuttaa kahvin laatuun.

Jokainen tuotantovaihe vaikuttaa kahvin laatuun. On siis tärkeää, miten pavut kuivataan, niiden hedelmä rikotaan ja papuja suojaava limainen pektiinikerros huuhdellaan pois. Ja miten pavut lajitellaan ja käytetään käymistankissa.

Usein pienviljelijät myyvät kahvipavut käsittelemättöminä, jotta saisivat tarvitsemansa rahat heti. Se pienentää heidän tulojaan.

”Haluaisimme ostaa pavut suoraan viljelijöiltä. Silloin he saisivat kaksin- tai kolminkertaisen tulon. Pienenä paahtimona meillä on kuitenkin rajalliset mahdollisuudet ohittaa suuret kaupalliset toimijat”, Andberg sanoo.

On aika maistaa kahvia. Se kuuluu vetää äänekkäästi suuhun. Sipp ja Andberg hörppivät vuorotellen ruokalusikallisen kahvia.

”Maku on pyöreä, pehmeä. Siinä on luumua ja greippiä.”

”Maku on pyöreä, pehmeä. Siinä on luumua ja greippiä”, Andberg arvioi.

Yksi kupillisista maistuu kuitenkin erilaiselta. Kahvin jälkimaussa on myös hieman kitkeryyttä, petrolia.

Myanmarilaisten kahvipapujen lajittelu ja käsittely eivät täytä vielä laatukahvivaatimuksia. Lopputulos on 80,5 eli liian vähän Helsingin kahvipaahtimon tuotteeksi.

”Mutta olen erittäin yllättynyt. Kahvi on aasialaiseksi kahviksi tasapainoinen ja pehmeä. Siinä on paljon potentiaalia. Viljelijöiden pitää vain saada kahvin käsittely kaupallisesti toimivaksi. Silloin kahvi voisi hyvinkin yltää vaadittavaan 85 pisteeseen.”

Seuraavaksi Suomen tukema hanke vahvistaa myanmarilaisten kahvinviljelijäosuuskuntien taitoa käsitellä kahvipapuja.

TEKSTI MINTTU-MAARIA PARTANEN

KUVAT HANNA PÄIVÄRINTA, LIISA TAKALA

 

Syyskuu 3/2017