Somalia on rakennettava suomalaisille arvoille

Ulkosomalialaiset näyttävät mallia, miten demokratia ja tasa-arvo toimivat käytännössä.

Olin viisivuotias, kun perheeni pakeni Somalian sisällissotaa Suomeen vuonna 1992. Nyt meitä somaleita on Suomessa yli 20 000 ja muissa maissa Somalian ulkopuolella yli kaksi miljoonaa.

Vaikka elämme diasporassa, emme ole unohtaneet alkuperäistä kotimaatamme. Monet meistä antavat suuren osan rahoistaan Somalian jälleenrakentamiseen. Lisäksi monet insinöörit ja lääkärit palaavat rakentamaan Somaliaa. Suomessa sairaanhoitajaksi opiskelleet kouluttavat sairaanhoitajia Somaliassa.

Ihmiset voivat olla asioista eri mieltä ilman, että se johtaa sotaan.

Me ulkosomalialaiset olemme saaneet kokea, mitä ovat rauha, tasa-arvo ja ihmisoikeudet. Nyt vaadimme samoja arvoja alkuperäiseen kotimaahamme. Tiedämme, että ihmiset voivat olla asioista eri mieltä ilman, että se johtaa sotaan. Demokratia toimii!

Somaliassa ikänsä asuneet eivät ymmärrä, että eri klaanien on mahdollista istua yhdessä päättämässä asioista. 26 vuotta kestäneen sisällissodan jälkeen ei ole tietenkään helppoa kokeilla demokratiaa.

Parhaita demokratian opettajia Somaliassa ovatkin diasporan jäsenet, joilla on käytännön kokemusta tasa-arvoisesta yhteiskunnasta.

Nainen ei ole vain koriste

Pienistä edistysaskelista huolimatta naiset ja lapset ovat Somaliassa edelleen kaikkein heikoimmassa asemassa. Kyse ei ole niinkään kulttuurista, sillä Somaliassa naisia ei alisteta.

Tyttöjä pidetään arvokkaina ja heitä suojellaan. Siksi heidät tahdotaan pitää kotona, mahdollisimman lähellä. Parasta somalikulttuurissa onkin yhteisöllisyys ja toisten ihmisten huomioonotto.

Tärkein syy onkin köyhyys: jos perheellä on vain vähän rahaa, kouluun lähetetään yleensä vanhimmat pojat.

Kirkon Ulkomaanapu on rakentanut rauhaa Somaliassa jo kymmenen vuotta. Naisten asema on yksi tärkeimmistä kysymyksistä. Yhteiskunnallisessa päätöksenteossa kaikkien äänet on saatava kuuluviin – niin naisten, nuorten kuin vammaistenkin.

Naiset on otettava mukaan kaikkeen poliittiseen päätöksentekoon.

Parlamentissa nainen ei saa olla vain koriste, vaan hänen on voitava tehdä oikeita päätöksiä. Ennen sisällissotaa Somaliassa oli naisministereitä, mutta viime vuodet naisen paikka on ollut kotona. Espoossa varttunut Fadumo Dayib osoitti suomalaista sisua, kun hän asettui alkuvuodesta ehdolle Somalian presidentinvaalissa tappouhkauksista huolimatta. Naiset on otettava mukaan kaikkeen poliittiseen päätöksentekoon.

Asenteet ovat jo muuttuneet. Kun vierailen Somalimaassa, nuoret sukulaistytöt ihmettelevät, miksi minulla on monta lasta. Heille ei ole enää itsestäänselvää, että naisen tulee olla kotona ruokkimassa lapsikatrasta.

Arvot ovat Suomen paras vientivaltti. Minun arvoni ovat samat kuin Suomenkin: sananvapaus, naisten asema, tasa-arvo ja demokratia.

Näille arvoille tulisi myös Somalia jälleenrakentaa.

TEKSTI HABIBA ALI

KUVA TATU BLOMQVIST

Kirjoittaja on Kirkon Ulkomaanavun väkivaltaista radikalisaatiota ehkäisevän Reach Out -hankkeen projektikoordinaattori.

Joulukuu 4/2017