Suomalaisyritysten osaamisella ilmastonmuutosta vastaan

Suomi torjuu ilmastonmuutosta uuden rahaston avulla. Suomalaisyrityksiä houkutellaan mukaan hankkeisiin, jotka rakentavat muun muassa uusiutuvaa energiaa köyhissä maissa.

Kaksi vuotta sitten Pariisin ilmastokokouksessa Suomi lupautui ohjaamaan merkittävän osan kehitysrahoituksestaan ilmastonmuutoksen torjuntaan. Nyt Suomi ja Maailmanpankki-ryhmään kuuluva Kansainvälinen rahoitusyhtiö IFC ovat perustaneet yhteisen ilmastorahaston, joka tukee uusiutuvan ja puhtaan energian hankkeita sekä muita ilmastotoimia köyhissä kehitysmaissa.

Suomi sijoittaa rahastoon 114 miljoonaa euroa viiden seuraavan vuoden aikana. IFC käyttää hankkeisiin omaa pääomaansa. Tavoite on hankkia lisärahaa myös muilta valtiollisilta ja yksityisiltä rahoittajilta.

Rahasto päättää ensimmäisestä sijoituksestaan ensi vuonna. Rahaston varat ovat käytettävissä 25 vuotta.

Kaikki kehitysmaissa toimivat yritykset voivat hakea rahastosta lainaa, pääomasijoituksia ja takuita. Ensisijaisesti ilmastorahastoa markkinoidaan kuitenkin suomalaisille yrityksille.

Rahoituksen saaminen edellyttää yrityksiltä aiempaa kokemusta kehitysmaista.

Rahoituksen saaminen ja hankkeisiin osallistuminen edellyttävät yrityksiltä aiempaa kokemusta kehitysmaista. Tarjotun tekniikan on sovelluttava paikallisiin oloihin.

Kehitys-Utvecklingin kysymyksiin vastasivat yksikön päällikkö Max von Bonsdorff ulkoministeriöstä ja projektipäällikkö Elina Warsta Finprosta. Finpro auttaa suomalaisia pieniä ja keskisuuria yrityksiä kansainvälistymään.

Miksi suomalaisten yritysten kannattaa kiinnostua uudesta ilmastorahastosta?

Ilmastorahaston hankkeet painottuvat alueille, joissa suomalaisyrityksillä on runsaasti osaamista, Elina Warsta vastaa.

”Suomessa on kehitetty paljon muun muassa energiatehokkuutta parantavaa tekniikkaa. Muita vahvan osaamisen alueita ovat uusiutuvan energian ratkaisut, kuten aurinko- ja tuulisähkö sekä biomassan hyödyntäminen energian tuotannossa.”

Suomalaisyrityksillä on osaamista myös metsävarojen kartoituksessa ja hallinnoinnissa, joista on hyötyä kestävän metsätalouden ja maankäytön hankkeissa. Sama koskee vesi- ja jätevesihuoltoa sekä ilmatiedettä, jotka kaikki ovat rahaston sijoituskohteita.

Warsta muistuttaa, että IFC on maailman suurin yksityisen sektorin kehitysrahoittaja.

”Suomalaiset yritykset voivat luoda suhteita ja osallistua tulevaisuudessa myös muihin IFC:n hankkeisiin.”

”Ilmastorahaston hankkeiden lisäksi suomalaiset yritykset voivat luoda suhteita ja osallistua tulevaisuudessa myös muihin IFC:n hankkeisiin.”

Vuodesta 2005 lähtien IFC on kumppaneineen rahoittanut uusiutuvan energian hankkeita yli 22 miljardilla eurolla. Tulevaisuudessa IFC:n ilmastorahoitus kasvaa entisestään.

Millaisia hankkeita ilmastorahasto tukee?

Rahasto sijoittaa hankkeisiin, jotka vähentävät ilmastonmuutosta kiihdyttäviä päästöjä, Max von Bonsdorff vastaa.

”Kyse on hankkeista, jotka eivät toteutuisi pelkällä kaupallisella rahalla. Esimerkiksi uusiutuvan energian tekniikan vieminen kehitysmaahan voi olla riski, jos siitä ei ole maassa aiempaa kokemusta.”

Suomi ja IFC ovat sopineet rahaston periaatteista. Sijoituspäätöksistä ja hankkeiden hallinnoinnista vastaa IFC sääntöjensä mukaisesti. Sijoitusten on esimerkiksi kohdennuttava köyhimpiin maihin. Taloudellisen kehityksen ja yhteistyön järjestön OECD:n määritelmän mukaan niitä ovat vähiten kehittyneet maat, muut matalan tulotason maat ja alemman keskitulotason maat.

Köyhimmissä maissa toimintaympäristö on usein epävakaa ja muutoksia on vaikea ennustaa. Miten riskejä voidaan hallita?

IFC:n kaltaisen suuren ja kokeneen rahoittajan osallistuminen hankkeeseen jakaa taloudellisia riskejä. IFC myös valvoo, seuraa ja arvioi, että hankkeen valmistelussa ja toteutuksessa noudatetaan ympäristö- ja yhteiskuntavastuuta.

”IFC:n mukanaolo vähentää hankkeen poliittisia riskejä.”

Lisäksi IFC:n mukanaolo vähentää hankkeen poliittisia riskejä, Elina Warsta sanoo.

”Suurella rahoittajalla on vaikutusvaltaa viranomaisiin. Se helpottaa mahdollisten ongelmien ratkaisemista, eikä yritys joudu neuvottelemaan yksin paikallisen hallinnon kanssa.”

Ilmastorahasto tavoittelee myös uusia työpaikkoja ja lisää verotuloja köyhimpiin maihin. Miten yritysten liiketoiminnalla aikaansaadaan myönteisiä kehitysvaikutuksia?

”Valtaosa ilmastonmuutosta hillitsevistä hankkeista tuottaa automaattisesti myönteisiä kehitysvaikutuksia. Esimerkiksi maaseutukylän sähköistäminen parantaa koulujen ja terveysasemien toimintaa. Hiilivoimalan korvaaminen puhtaan energian ratkaisulla taas vähentää terveydelle haitallisia hiukkaspäästöjä”, Elina Warsta sanoo.

Kansainvälinen sijoitusrahasto IFC raportoi vuosittain sijoituksistaan ja niiden kehitysvaikutuksista ulkoministeriölle.

”Hiilidioksidipäästöjen vähenemisen lisäksi seuraamme muiden muassa hankkeiden luomia työpaikkoja ja verotuloja”, Max von Bonsdorff sanoo.

TEKSTI MATTI REMES

KUVITUS ANNA-KAISA JORMANAINEN

Kirjoittaja on vapaa toimittaja.

Joulukuu 4/2017