Kun robotti korvaa ihmisen

Automaatio uhkaa hävittää kokoonpanoteollisuuden työpaikat ennen kuin ne ehtivät siirtyä Afrikkaan. Uudet teknologiat voivat olla myös mantereen mahdollisuus.

Kun Maailmanpankin pääjohtaja Jim Kim menettää yöunensa, on tosi kyseessä. Kimin huolena on automaation aiheuttama globaalin tuotantoketjun murros.

”Älypuhelimista avautuva maailma kasvattaa ihmisten odotuksia paremmasta elämästä, mutta lisääntyvä teknologia vie työpaikkoja. Maanviljely ja teollisuus ovat yhä pääoma- ja teknologiavetoisempia. Tämä pitää minut öisin hereillä”, Kim sanoo yhdysvaltalaisen World Affairs Councilin radiohaastattelussa.

Vuoteen 2030 mennessä maailmasta häviää 400–800 miljoonaa työpaikkaa erilaisten automaatiosovellusten seurauksena.

Globaali trendi ravistelee eri valtioita niiden tuotanto- ja tulorakenteista riippumatta. Ajatuspaja McKinsey Global Institute arvioi, että vuoteen 2030 mennessä maailmasta häviää 400–800 miljoonaa työpaikkaa erilaisten automaatiosovellusten seurauksena.

Oxfordin yliopisto ja Citi-pankkiryhmä ovat julkaisseet aiheesta kattavan tutkimuksen Technology at Work v2.0. Sen mukaan teknologia ja automaatio uhkaavat Britanniassa 35:tä prosenttia työpaikoista. Yhdysvalloissa osuus on 47, Nigeriassa 65 ja Kiinassa 77 prosenttia.

Mitä korkeammin ihminen on koulutettu, sitä helpompi hänen on omaksua tai luoda uusi ammatti, jos hän menettää työpaikkansa robotille.

Samaan aikaan YK arvioi, että maailman väkiluku kasvaa nykyisestä 7,6 miljardista lähes yhdeksään miljardiin vuoteen 2050 mennessä. Kasvu tapahtuu köyhissä maissa, joissa moni vain haaveilee koulutuksesta.

”Automaatio vaikuttaa tuhoisimmin alemman keskitulon maissa, joissa kaksi kolmesta työpaikasta häviää”, Kim toteaa.

Työ ei työllistä

Automaatiolla tarkoitetaan teknologioita, jotka korvaavat ihmisen erilaisten hyödykkeiden tuotannossa. Liike-elämälle se sopii, koska työn tuottavuus ja siitä syntyvä lisäarvo kasvavat.

Teknologioita on hyödynnetty jo vuosia, mutta digitaalinen älykäs automaatio ja etenkin 3D-tulostus vaikuttavat työllisyyteen aivan uudella tavalla. 3D-tulostuksessa tietokone ja tulostin valmistavat esineitä digitaalisten valmistusohjeiden perusteella lasista, muovista tai metallista.

Työllisyyden kannalta ongelma on tuotannon pääomakeskeisyys. Kasvava lisäarvo ei enää muutu työntekijöiden palkaksi, vaan raha kasautuu niille, joilla alunperin on ollut varaa investoida automaatiojärjestelmiin.

”Valmistava teollisuus on perinteisesti tuottanut kaksinkertaisesti hyötyä eli työllistänyt suuren määrän ihmisiä ja kohottanut tuottavuutta. Nyt tuottavuus säilyy ennallaan, mutta työllistäminen vaarantuu”, tiivistää Maailmanpankin vanhempi asiantuntija Mary Hallward-Driemeier.

Teknologia mahdollistaa myös kokoonpanoteollisuuden siirtämisen halpatuotantomaista lähelle länsimaista kuluttajaa.

3D-tulostusta ja automaatiota hyödyntävät tehtaat valmistavat puoli miljoonaa kenkäparia vuodessa vain 160 työntekijän voimin.

Esimerkiksi urheilujätti Adidas ja sen alihankkijat avasivat viime vuonna huippumodernit tehtaat Saksan Ansbachissa ja Yhdysvaltojen Atlantassa. 3D-tulostusta ja automaatiota hyödyntävät tehtaat valmistavat puoli miljoonaa kenkäparia vuodessa vain 160 työntekijän voimin.

”On silti epätodennäköistä, että kaikki kokoonpanotyö katoaisi kehittyvistä talouksista, vaikka tällainen kehitys todistaa murroksesta”, arvioi Maailmanpankin digitaalisten strategioiden ja hallinnon analytiikan neuvonantaja Sandeep Sudan.

Menetetty väestöetu

Kehittyvät taloudet eroavat toisistaan, ja se vaikuttaa niiden selviytymiseen digitaalisen tuotannon vallankumouksesta.

”Aasian kehittyneillä valtioilla on täysin toinen asema globaaleissa arvoketjuissa kuin Saharan eteläpuolisen Afrikan mailla. Teollisuuden hikipajat ovat lähes poikkeuksetta Aasiassa, kun taas Afrikan maat ovat raaka-aineviejiä”, sanoo tutkija Eva Nilsson Svenska handelshögskolanista.

Technology at Work v2.0 -tutkimuksen mukaan kehittyvien talouksien työpaikoista 15–18 prosenttia on valmistavassa teollisuudessa. Saharan eteläpuolisessa Afrikassa osuus on vain viisi prosenttia. Kaikista maailman teollisuusroboteista alueelle myytiin 0,2 prosenttia vuonna 2016.

Siksi automaation vaikutukset eivät näy vielä Afrikassa.

Tulevaisuudessa tilanne voi olla toinen.

Afrikan väkiluvun ennustetaan kasvavan nykyisestä 1,3 miljardista 2,5 miljardiin vuoteen 2050 mennessä. Perinteisessä tuotantomallissa suuri väestö tarjoaisi arvokkaan työvoimareservin kansainvälisille yrityksille, jotka voisivat siirtää kokoonpanotyönsä Afrikkaan, kun työvoimakustannukset muualla nousevat.

Robotit vievät Afrikalta väestöedun.

Nyt robotit vievät Afrikalta väestöedun.

”Monessa kehittyvässä taloudessa kyse ei ole työpaikkojen häviämisestä vaan siitä, syntyykö niihin lainkaan kauan kaivattuja teollisuuden työpaikkoja”, Mary Hallward-Driemeier sanoo.

Afrikasta edelläkävijä

Afrikka voi kääntää tilanteen myös hyödykseen. Koska valmistavaa massatyötä ei ole luvassa, ihmisten on keksittävä jotain muuta, sanoo tulevaisuudentutkija Risto Linturi.

”Afrikassa siirryttiin suoraan käyttämään mobiiliverkkoja ja älypuhelimia. Mobiilirahakin oli käytössä jo kauan ennen Eurooppaa. Samanlainen hyppy voisi onnistua myös valmistavassa teollisuudessa”, Linturi pohtii.

Mahdollisuuksia luo etenkin 3D-tulostus. Brittiläinen The Economist-lehti kirjoittaa lentokoneesta, jonka osat valmistetaan jauhemaisesta titaanista maailman suurimmalla 3D-tulostimella Etelä-Afrikassa.

Kenialainen verkkoyhtiö BRCK taas valmistaa WiFi-lähettimien prototyyppejä 3D-tulostimella. Valmistus kestää muutaman päivän ja maksaa 20 euroa kappaleelta. Aikaisemmin yhtiö joutui tilaamaan prototyypit ulkomailta, mikä kesti viikkoja ja tuli kymmenen kertaa kalliimmaksi.

”3D-tulostaminen avaa uusia mahdollisuuksia freelance-työlle ja tee se itse -yrittämiselle.”

”3D-tulostamisen ansiosta ideoista voi ryhtyä valmistamaan tuotteita yhä pienemmillä panostuksilla. Se avaa uusia mahdollisuuksia freelance-työlle ja tee se itse -yrittämiselle”, sanoo tutkija Sami Laine konsulttiyritys Deloittelta.

”Vielä nyt 3D-tulostimet ovat kalliita, mutta hinnat laskevat nopeasti. 3D-teknologia on pian valtavirtaa.”

Parhaimmillaan 3D-teknologia auttaa valmistamaan välttämättömiä erikoistuotteita puutteellisissakin oloissa. Esimerkiksi Sudanissa on valmistettu sodassa vammautuneille lapsille proteeseja vain murto-osalla perinteisten sairaalaproteesien hinnasta.

”Kehittyvissä maissa on suuret ja kasvavat markkinat. Uudet teknologiat, jotka ovat jo hyödyttäneet kehittyneitä maita, voivat olla hyödyksi myös kehittyvissä maissa”, Sandeep Sudan sanoo.

Hikipajat historiaan

Huonosti palkattu tehdastyökin on työtä, mutta onko se parasta, mitä ihminen voi elämässään tehdä? Kysymys usein unohtuu, kun puhutaan automaation viemistä työpaikoista.

Liiketoiminnan näkökulmasta kokoonpanotyö on keskittynyt kehittyviin maihin vain yhdestä syystä, ja se on työn hinta.

Liiketoiminnan näkökulmasta kokoonpanotyö on keskittynyt kehittyviin maihin vain yhdestä syystä, ja se on työn hinta.

”Globaalissa hintakilpailussa yritykset alentavat tuotantokustannuksia polkemalla työ- ja ihmisoikeuksia. Esimerkiksi Aasian halpatuotantoon liittyy vakavia ongelmia”, sanoo Reilu Kauppa ry:n toiminnanjohtaja Janne Sivonen.

Kuluttajien yhteiskunnallinen tietoisuus on kasvanut, ja kansainväliset yritykset ovat pyrkineet parantamaan tuotantoketjujensa valvontaa ja läpinäkyvyyttä. Silti hikipajoiksi kutsutuissa tehtaissa työpäivät ovat ylipitkiä ja työolot vaarallisia. Myös ihmiskauppaa ja lapsityötä esiintyy.

Kone sen sijaan ei kärsi.

Automaation kustannukset ja hyödyt riippuvat pitkälti kunkin valtion teollisuuspolitiikasta, muistuttaa taloustieteen tohtori Cecilia Navarra.

”Automaatio kyseenalaistaa hikipaja-teollisuuden eli sen, että suoria ulkomaisia sijoituksia houkutellaan johonkin maahan pelkästään halvalla työvoimalla. Automaatiota hyödyntävillä aloilla kehittyvät taloudet voivat parantaa asemaansa globaalin tuotannon arvoketjussa”, Navarra sanoo.

TEKSTI JUHO PAAVOLA

KUVITUS SAMULI SIIRALA

Kirjoittaja on vapaa toimittaja.

Maaliskuu 1/2018