Öljymaan vakaus vaatii ilmastotoimia

Nigerian on ryhdyttävä kiireesti torjumaan ilmastonmuutosta, vaikka vielä ihmisiä eniten huolettavat köyhyys ja turvattomuus.

Koillis-Nigeriassa, Maidugurin kaupungin itäpuolella Tšadjärvi kutistuu hälyttävää tahtia. Noin 30 miljoonaa ihmistä Nigeriassa, Nigerissä, Kamerunissa ja Tšadissa saa järvestä vetensä ja elantonsa.

Nopea aavikoituminen on vuosien ajan aiheuttanut suurta vahinkoa sekä Tšadjärvelle että niille, joille se on keskeinen ravinnonlähde ja liikkumisväylä. ”Katoavana järvenä” tunnetun Tšadjärven pinta-ala oli 26 000 neliökilometriä vuonna 1960. Nyt se on noin 1 500 neliökilometriä.

Tšadjärven valuma-alueella vuotuinen sademäärä on paikoin vähentynyt 1 000 millimetristä noin 500 millimetriin kymmenen viime vuoden aikana. Tämän seurauksena keskimääräinen lämpötila on noussut 36 asteesta 42 asteeseen. Myös siirtolaisuus on lisääntynyt.

Nälkä on pakottanut monet liittymään aseellisiin ryhmiin.

YMPÄRISTÖN MUUTOKSILLA on yhteys puolisotilaallisten ryhmien harjoittamaan väkivaltaan alueella, jossa heimojen välillä on jo ennestään etnissosiaalisia jännitteitä. Kun toimeentulo katoaa, ihmisten haavoittuvuus lisääntyy. Miljoonien ruoansaanti on epävarmaa. Nälkä on pakottanut monet liittymään aseellisiin ryhmiin.

Ei ole sattumaa, että kuolemaa kylvävä Boko Haram -terroristijärjestö on saanut täällä alkunsa. Boko Haram sai osakseen kansainvälisen arvostelumyrskyn siepattuaan 276 koulutyttöä vuonna 2014. Kaikkiaan Tšadjärven valuma-altaan alueen väkivaltaisuudet ovat vaatineet noin 30 000 ihmisen hengen ja pakottaneet 2,5 miljoonaa muuttamaan pois kotoaan.

Suuri osa väkivallasta on koskettanut Maidugurin asukkaita. Mutta nyt heillä on uusi ongelma: nouseva lämpötila. Paikallisten mukaan läkähdyttävä kuumuus estää ilmastointilaitteita toimimasta.

TŠADJÄRVEN TAVOIN moni muukin Saharan eteläpuolisen Afrikan alue kärsii äärimmäisistä sääoloista.

Nigerian ilmatieteen laitoksen johtajan Sani Abubakar Mashin mukaan ”lämpötilat ovat poikkeuksellisia” maaliskuusta tammikuuhun. Kaikkialla Nigeriassa kansalaiset valittavat kuumuudesta. Mashi varoittaa myös tulvista.

Köyhyys ja konfliktit ovat suurimmat huolet, kuten monessa muussakin Saharan eteläpuolisen Afrikan valtiossa.

Nigerialaiset ymmärtävät nyt ilmastonmuutoksen vaikutukset. Ilmastokysymyksiä ei kuitenkaan priorisoida, eikä vakavasti otettavia toimia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ole tehty. Köyhyys ja konfliktit ovat suurimmat huolet, kuten monessa muussakin Saharan eteläpuolisen Afrikan valtiossa. Ravinnon ja turvallisuuden kaltaiset välttämättömät tarpeet menevät valitettavasti ympäristöasioiden edelle.

VÄLINPITÄMÄTÖN ASENNE johtuu luultavasti myös öljystä, Nigerian ykkösvientituotteesta. Öljyntuotanto aiheuttaa valtavasti hiilidioksidipäästöjä. Vuonna 2014 Nigerian päästöt olivat 96,3 miljoonaa tonnia.

Tšadjärven valuma-alueen valtiot ovat perustaneet monikansallisen, Tšadissa päämajaansa pitävän erikoisryhmän turvallisuustilanteen parantamiseksi. Saavutukset jäävät kuitenkin laihoiksi ilman ympäristötoimia, sillä konfliktit ja ilmasto liittyvät kiinteästi yhteen.

Ympäristölle haitallisista öljyntuotantomenetelmistä on luovuttava.

Ympäristölle haitallisista öljyntuotantomenetelmistä on luovuttava. Esimerkkeinä mainittakoon kaasun soihduttaminen sekä rikkinäiset putket, jotka aiheuttavat öljyvuotoja ja saastuttavat ympäristöä.

Kaiken tämän perusteella on selvää, että Sahelin alueen rauhanrakennuspyrkimysten ja ilmastonmuutoksen hillinnän on edettävä käsi kädessä, ja Nigerian tulee ryhtyä toimiin taloutensa muuttamiseksi vähähiiliseksi.

TEKSTI SHOLA LAWAL

KUVA ORE SOFOLA

Kirjoittaja on nigerialainen toimittaja.

Englannin kielestä suomentanut Henri Purje.

Toukokuu 2/2019