Vankila antoi mallia vaikuttavuusrahastoille

Miten houkutella yksityinen sektori rahoittamaan YK:n kestävän kehityksen tavoitteita niin, että sijoitukset suuntautuvat oikeisiin kohteisiin?

Yksi ratkaisu ovat vaikuttavuusrahastot, jotka ovat keskeisiä vaikuttamissijoittamisen välineitä.

Ne saivat alkunsa brittiläisestä vankilasta vuonna 2010. Paikalliset viranomaiset halusivat ehkäistä vankilakierrettä sosiaalityöllä, mutta olivat huolissaan 5,5 miljoonan euron sijoituksestaan. Vuokra-asunnot ja katkaisuhoidot menisivät hukkaan, jos ohjelma epäonnistuisi.

Riskin kantajiksi houkuteltiin yksityisiä sijoittajia, ja ongelmaa ryhdyttiin selättämään tuloshakuisesti: jos uudelleenvangittujen määrä laskisi 7,5 prosentilla, sijoittajat saisivat rahansa takaisin korkojen kera.

Vaikuttamissijoittamisessa liikkuu rahaa yli 100 miljardia euroa vuodessa.

Pilottihanke onnistui, ja sen jälkeen vastaavia hankkeita on aloitettu yli sata eri puolilla maailmaa yhteensä noin 360 miljoonalla eurolla. Kaikkiaan vaikuttamissijoittamisessa liikkuu rahaa tätäkin enemmän eli yli 100 miljardia euroa vuodessa.

Uskottavuus tärkeää

Vaikuttavuusrahastot, ja yleisemminkin vaikuttavuussijoittaminen, tarjoavat hyviä mahdollisuuksia niille, jotka haluavat investoinneillaan vauhdittaa myös yhteiskunnallista kehitystä, toteaa konsulttitoimisto Gaia Groupin hallituksen puheenjohtaja Pasi Rinne.

”Vaikuttavuusrahastoissa on potentiaalia, mutta kehittyvillä markkinoilla nähdään toki myös riskejä. Siksi niiden pitää olla rakenteeltaan uskottavia ja tarjota tuottomahdollisuuksia.”

Gaia konsultoi vastikään Euroopan unionin Itä-Afrikan delegaatiota ja selvitti, miten vaikuttavuusrahastoilla toteutetaan perinteistä tansanialaista ja kenialaista ruoanvalmistusta uusiutuvalla ja puhtaalla energialla.

Joustavuudella tuloksia

Jos EU päätyy kokeilemaan vaikuttavuusrahastoja, se määrittelee hankkeen alussa tarkat vaikuttavuusmittarit. Esimerkiksi opetusalan hankkeessa mittareiksi eivät kelpaa perinteiset oppilaiden ja oppituntien määrät vaan itse oppiminen. Mittaaminen kohdistuu siis tulokseen.

Sijoittajille luvataan tuottoa sen mukaan, miten hyvin tavoite saavutetaan.

Sijoittajille luvataan tuottoa sen mukaan, miten hyvin tavoite saavutetaan.

Jos hanke onnistuu, sijoitukselle maksetaan maltillista korkoa. Tavoitteiden ylittämisestä saatetaan palkita bonuksella. Se voi olla esimerkiksi puolet summasta, jonka julkinen taho hankkeessa säästää.

Jos tavoitetta ei saavuteta, sijoittaja saattaa menettää varojaan.

Vaikuttavuusrahastohankkeiden toteuttajat ovat erityisen motivoituneita toteuttamaan tavoitteensa ja reagoivat ketterästi huolestuttaviin kehityssuuntiin. Myös sijoittajat seuraavat aktiivisesti hankkeen etenemistä.

Hankkeen lopussa riippumaton ulkopuolinen taho arvioi, miten tavoitteet on saavutettu. Sen perusteella määritetään sijoittajalle maksettava voitto-osuus.

Liiallista optimismia?

Vaikuttavuusrahastoja myös arvostellaan. Hankkeiden toteuttajat valittavat muiden muassa raskaista seuranta- ja mittausmenetelmistä sekä sijoittajien liiallisesta valvonnasta.

Myös Pasi Rinne varoittelee liiallisesta optimismista.

”Vaikuttavuusperustainen investointi vaatii paljon osaamista. Matka perinteisestä kehitysyhteistyöstä vaikuttavuusrahastoihin on pitkä. Pitää arvioida tarkkaan, milloin niihin voidaan ryhtyä.”

Vaikuttavuusrahastot sopivat parhaiten hankkeisiin, jotka eivät ole sen paremmin liian riskittömiä kuin arvaamattomiakaan. Tuloksia pitää voida mitata selkeästi, ja toteuttajalla on oltava liikkumavaraa kokeiluiden ja perinteisten ratkaisujen välillä.

TEKSTI JUKKA ARONEN

Kirjoittaja on vapaa toimittaja.

Toukokuu 2/2019