Veroparatiisien portit sulkeutuvat mutta hitaasti

Kansainvälinen valuuttarahasto IMF arvioi vuonna 2016, että yritysten verovälttely ja veronkierto aiheuttavat noin 200 miljardin Yhdysvaltain dollarin verotappiot kehittyvissä maissa. Veroparatiisitalouden suitsimisessa on kuitenkin edistytty, sanoo tutkija Matti Ylönen.

Matti Ylönen, jos veroparatiisit aiheuttavat merkittäviä verotappioita, miksi ne saavat yhä toimia vapaasti?

”Eivät ne enää saa toimia yhtä vapaasti kuin 2000-luvun alkupuolella. Lainsäädäntö on edistynyt, ja erilaisten tietovuotojen jälkeen rahavirrat perinteisiin sijoittajaparatiiseihin ovat pienentyneet. Myös valtioiden välisessä tiedonvaihdossa ja sen automatisoinnissa on menty eteenpäin.

Yhtiöiden osalta on yhä paljon ongelmia. Ne pystyvät suunnittelemaan toimintaansa yhtenä globaalina yksikkönä, vaikka lainsäädäntö on aina kansallista. Meillä pitäisi olla kansainvälinen verotus, joka kohtelisi näitä yrityksiä globaalisti. Silloin verotusoikeuksia voitaisiin jakaa maakohtaisesti sen mukaan, missä työntekijät, tuotanto ja markkinat ovat.

”Nyt kansainvälinen tiedonvaihto toimii jo viranomaisten välillä, mutta se pitäisi saada julkiseksi.”

On yritysten kohdalla myös edistytty. Jo pitkään on keskusteltu maakohtaisesta talous- ja veroraportoinnista. Sen toteuttaminen auttaisi ymmärtämään, mitä tapahtuu esimerkiksi yritysten rahoitusyhtiöissä. Nyt kansainvälinen tiedonvaihto toimii jo viranomaisten välillä, mutta se pitäisi saada julkiseksi. Myös erilaisia veronkiertosäännöksiä on kiristetty Euroopan unionissa.”

Miksi maakohtainen raportointi ei etene?

”Taustalla ovat isot bisnesintressit. Firmoilla on varaa palkata hyväpalkkaisia juristeja ja lobbareita ajamaan etujaan. Lobbaus on ollut kovaa, ja maakohtaisen raportoinnin edistäminen vaatii jatkuvaa työtä EU:ssa, yksittäisissä jäsenmaissa ja globaalisti.”

Yritysten aggressiivinen verosuunnittelu köyhdyttää Afrikkaa. Voiko yrityksiä syyllistää, jos köyhissä maissa muutkaan eivät maksa veroja?

”Verottaminen on vaikeaa maissa, joissa on paljon harmaata taloutta ja heikko perusinfrastruktuuri.”

”Verottaminen on vaikeaa maissa, joissa on paljon harmaata taloutta ja heikko perusinfrastruktuuri. Siksi olisi yksinkertaisempaa verottaa nimenomaan monikansallisten suuryritysten tuottamaa lisäarvoa. Ne hyödyntävät kuitenkin tarjolla olevia porsaanreikiä, ja paikallisella verottajalla pitäisi olla sellaista lakiteknistä asiantuntemusta, jota on vaikea saada köyhien maiden julkiselle sektorille. Monesti myös poliittinen tahto verotukseen puuttuu.”

YK ja Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD ovat pikkuhiljaa tiukentamassa veroihin liittyviä pelisääntöjä. Kumpi niistä on verovälttelijöiden suurin vihollinen?

”Moni kansalaisyhteiskunnan esittämä vaatimus on nytkähtänyt eteenpäin, vaikka ne aluksi tuomittiin epärealistiseksi haihatteluksi.”

”Korostaisin 2000-luvulla alkanutta kansalaisliikehdintää. Moni kansalaisyhteiskunnan esittämä vaatimus on nytkähtänyt eteenpäin, vaikka ne aluksi tuomittiin epärealistiseksi haihatteluksi. Tämäntyyppisissä aiheissa voi päästä pitkälle, kun osaa puhua teknokraattien kieltä ja tuoda esiin moraalisia ongelmia. Kansalaisliikehdinnän seurauksena YK ja OECD ovat sitten heränneet toimimaan. Se on ollut pitkä prosessi.”

TEKSTI JUKKA ARONEN

KUVA SAMULI SIIRALA

Kirjoittaja on vapaa toimittaja.

Syyskuu 3/2019