Mustafe M. Khaire (vas.) ja Abdiaziz Hersi Warsame vierailivat Suomessa viime kesänä.

Täältä tullaan elämä!

Diakonissalaitoksen ja Y-Peerin hanke valmentaa nuorista osaavia yrittäjiä ja työntekijöitä Somalimaassa.

Somalimaan pääkaupungissa Hargeisassa on valtavasti nuoria, joilla ei koulupäivän päätteeksi ole riittävästi tekemistä. Aika kuluu kännykän kanssa pelaillessa. Työllisyysnäkymät ovat huonot, ja lähtö ulkomaille tai jopa liittyminen terroristijärjestöön voi välkähtää mielessä.

Kaksi kolmesta Somalimaan 3,5 miljoonasta asukkaasta on alle 30-vuotiaita nuoria, joista vain harvalla on työtä.

Kaikkiaan kaksi kolmesta Somalimaan 3,5 miljoonasta asukkaasta on alle 30-vuotiaita nuoria, joista vain harvalla on työtä.

Tällaisten nuorten parissa alkoi tänä vuonna uusi suomalaisrahoitteinen hanke Tulevaisuuden etsijät. Sitä toteuttavat Diakonissalaitos ja Y-Peer-verkoston Somalimaan paikallinen järjestö.

Y-Peer on YK:n väestörahaston UNFPAn aloitteesta syntynyt nuorisojärjestöjen kansainvälinen verkosto.

Ohjelma koostuu kolmesta osiosta, joista ensimmäisessä nuoria opastetaan eri tavoin työnhaussa ja elämäntaidoissa. Toisessa osiossa nuoret oppivat työtaitoja ja yrittäjyyttä.

Kolmas osio on nuorten valmennusohjelma, joka pohjaa Diakonissalaitoksen Vamos-työhön Suomessa. Siinä nuorelle nimetään oma työntekijä, joka tukee häntä arjessa ja tulevaisuuden suunnittelussa. Vamoksen asiakkaita saattavat huolettaa esimerkiksi asuminen, raha-asiat, mielenterveys tai pääsy koulutukseen ja työelämään.

”Näimme Suomessa, kuinka nuorten kanssa työskennellään pitkäjänteisesti. Nuorta saatetaan valmentaa kolmesta kuukaudesta jopa vuoteen, ja häntä seurataan hyvin läheltä”, kertoo hankkeen koordinaattori Abdiaziz Hersi Warsame.

Nyt Somalimaassa on tarkoitus toimia samoin sen sijaan, että luennoitaisiin entiseen tapaan isoille ryhmille. Työelämätaitojen lisäksi tavoite on rakentaa nuorten itseluottamusta.

”Tämä on tärkeää etenkin tytöille. Osa heistä ajattelee, etteivät he pärjää kilpailussa miesten kanssa”, sanoo Y-Peerin hallituksen jäsen Mustafe M. Khaire.

Itseluottamus auttaa nuoria myös vastustamaan vertaispaineita, jotka saattavat ajaa osan heistä käyttämään päihteitä tai sekaantumaan rikolliseen toimintaan.

Itseluottamus auttaa nuoria myös vastustamaan vertaispaineita, jotka saattavat ajaa osan heistä käyttämään päihteitä tai sekaantumaan rikolliseen toimintaan.

YK:n hedelmiä

Ohjelman tavoite on avata nuorille myönteinen näkymä tulevaisuuteen ja ehkäistä siten muun muassa maastamuuttoa.

”Jos nuorilla on riittävät taidot, he jäävät kotimaahan ja antavat osansa yhteiskunnan kehittämiseen”, Mustafe M. Khaire uskoo.

Hänen mielestään Somalimaasta ei ole syytä lähteä ulkomaille. Kotimaassa koulutettu voi hyvinkin pärjätä työnhaussa nuorille, jotka palaavat ulkomailta kotiin.

Khaire ja Abdiaziz Hersi Warsame ovat tästä esimerkkejä. He jäivät Hargeisaan, kun monet ikätoverit lähtivät maasta kouluvuosina ja nuorina aikuisina.

”Olemme ensimmäinen sukupolvi, joka pystyi käymään koko lukion kotimaassa. Vanhemmillani ei ollut siihen mahdollisuutta”, Khaire sanoo.

Hän naurahtaa ja toteaa, että he molemmat ovat YK:n työn hedelmiä. Valtaosa heidän lukioaikaisista kursseistaan oli YK:n järjestämiä tai rahoittamia.

Warsame muistelee lämmöllä erilaisia johtajuuskursseja, joita hän kävi lukion aikana.

”Ne muuttivat asennoitumistani. Kun koululaiselle opettaa esimerkiksi päätöksentekoa ja johtajuutta, se voi antaa elinvoimaa ja suuntaa siihen, mitä haluaa tehdä.”

Kaikki mukaan

Tulevaisuuden etsijät -hankkeessa työskennellään nuorten kanssa, joiden elämää sävyttävät työttömyys ja tulonhankkimisen ongelmat. Suurin osa heistä tulee vähävaraisista perheistä. Osa on käynyt peruskoulun tai jopa lukion. Osalla peruskoulu on jäänyt kesken.

Ohjelma on avoin kaikenlaisille nuorille, kuten muualta kaupunkiin muuttaneille ja vammaisille. Järjestön koulutustilat ovat jo esteettömät.

Ohjelman on tarkoitus olla avoin kaikenlaisille nuorille, kuten muualta kaupunkiin muuttaneille ja vammaisille. Järjestön koulutustilat ovat jo esteettömät, Abdiaziz Hersi Warsame ja Mustafe M. Khaire kertovat.

Toistaiseksi hanke rajautuu Hargeisaan, mutta haaveissa on laajentaa toimintaa muihinkin alueen kaupunkeihin.

”Välillä järjestämme maaseudulla lyhyitä koulutuksia, mutta toiminnan pääpaino on kaupungeissa”, Khaire sanoo.

Suomen-vierailullaan hän on pohtinut, että kaidalla tiellä kulkevien nuorten lisäksi ohjelma voisi tukea nuoria vankeja. Heidän sopeuttamisensa yhteiskuntaan olisi tärkeää.

”On myös nuoria, jotka kamppailevat mielenterveysongelmien kanssa. Haluamme tutkia, miten voisimme tukea heitä”, Khaire sanoo.

Suoraa puhetta

Somalimaan Y-Peer perustettiin vuonna 2008. Aluksi järjestö keskittyi lisääntymisterveyteen, hiv/aids-työhön sekä naisten kohtaaman väkivallan ja sukuelinten silpomisen ehkäisyyn.

”11 vuotta sitten olimme Somalimaan ainoa nuorisojärjestö, joka puhui sukuelinten silpomisesta.”

”11 vuotta sitten olimme Somalimaan ainoa nuorisojärjestö, joka puhui sukuelinten silpomisesta”, Abdiaziz Hersi Warsame sanoo.

Kulttuurin muuttaminen on hidasta työtä, ja vanhempi sukupolvi uskoo yhä vahvasti sukuelinten silpomiseen. Y-Peer on keskittynyt kampanjoimaan lukioissa ja yliopistoissa, jotta tulevaisuuden vanhemmat eläisivät toisenlaisessa asennemaailmassa.

Mustafe M. Khairen mukaan Y-Peer oli myös ensimmäinen järjestö, joka puhui Hargeisan toisen asteen oppilaitoksissa hi-viruksesta ja seksuaalikasvatuksesta. Nyt muutkin uskaltavat käsitellä näitä teemoja. Osaa uusista järjestöistä johtavat nuoret, jotka ovat kasvaneet Y-Peerin ohjelmissa.

Ajan myötä nuorisotyö on laajentunut: tarjolla on muiden muassa johtajuuskoulutusta ja tukea työnhakemiseen. Ensimmäinen yritystaito-ohjelma järjestettiin vuonna 2013, ja osa sen aikana perustetuista yrityksistä toimii edelleen voitokkaasti.

Y-Peer on värvännyt Tulevaisuuden etsijät -hankkeeseen kaksi valmentajaa, jotka koulutetaan Vamos-mallin mukaiseen toimintaan. Suomesta omaksutaan myös mobiiliteknologian hyödyntämistä nuorisotyössä.

”Melkein kaikki nuoret pyrkivät hankkimaan älypuhelimen. Suomessa opimme, miten niitä voidaan käyttää oppimisessa. Kotona Somalimaassa selvitämme, olisiko yksityissektorin toimijoilla kiinnostusta kehittää opetusohjelmistoja”, Khaire sanoo.

TEKSTI ESA SALMINEN

KUVA EEVA ANUNDI

Kirjoittaja on vapaa toimittaja.

Syyskuu 3/2019