Saharan eteläpuolisen Afrikan ensimmäinen raitiolinja avattiin Addis Abebassa viime syyskuussa. Kiinalaisvalmisteinen ja -rahoitteinen raitiolinja on 34 kilometriä pitkä, ja se voi kuljettaa 60 000 matkustajaa päivässä.
Kuva: Lehtikuva / AFP Photo

Etiopia: Maatalousmaasta teollisuusvaltioksi

Afrikan valtioista Etiopian talous kasvaa nopeimmin. Entinen nälänhädän maa aikoo keskituloiseksi ja Afrikan tuotannolliseksi keskukseksi kymmenessä vuodessa.

Auto nytkähtää liikkeelle, matelee ja pysähtyy. Pakokaasun käry työntyy sisään ikkunasta, pöly kutittaa silmiä. On aamuruuhka Etiopian pääkaupungissa Addis Abebassa.

Rakennustyömaalla miehet taiteilevat telineillä. Uusi kerrostalo on pian valmis. Kaupunki on yhtä työmaata: asuintaloja, toimistorakennuksia ja raitiotielinjaa. Hökkelikylät ja kivitalokompleksit vuorottelevat, mutta lienee vain ajan kysymys, milloin heikomman on väistettävä.

Etiopian kansantalous on kasvanut noin kymmenen prosentin vuosivauhtia kymmenen vuoden ajan.

Etiopian kansantalous on kasvanut noin kymmenen prosentin vuosivauhtia kymmenen vuoden ajan. Se on etiopialaisten oma arvio. Kansainvälinen valuuttarahasto IMF arvioi vuosittaiseksi kasvuksi 7–8 prosenttia.

Suurin osa talouskasvusta tulee maataloudesta ja palveluista, mutta teollisuuden osuutta pyritään lisäämään. Siksi Etiopian johto parantaa teitä ja sähkön saantia. Verojen keruuta on tehostettu, ja verotulot ovat kasvaneet.

Teollisuudesta työtä

Kasvusta huolimatta Etiopia on yhä maailman köyhimpiä maita. Köyhyysrajan alla elää neljännes maan noin 95 miljoonasta asukkaasta.

Entinen nälänhädän maa on saanut kehitysapua vuosikymmeniä. Sen turvin on rakennettu kaivoja ja viemäreitä, panostettu terveyteen ja koulutettu lapsia. Nyt maatalous elättää 85 prosenttia kansasta ja muodostaa 42 prosenttia bruttokansantuotteesta. Vientituloista se kattaa neljä viidesosaa.

Miten näistä lähtökohdista ponnistetaan keskitulon maaksi vuoteen 2025 mennessä?

Panostamalla teollisuustuotantoon ja energia-alaan, esittää Etiopian Pohjoismaiden-suurlähettiläs Woinshet Tadesse.

”Teollisuus luo työpaikkoja, joita nuori väestö tarvitsee. Esimerkiksi kulutustuotteissa ja nahkatavaroissa on mahdollisuuksia.”

Kahvi on Etiopian tärkein vientituote. Liukuhihnalla kahvinpavuista erotetaan pois huonot pavut. Kuva Addis Abeban liepeillä sijaitsevasta Oromia Coffee Farmers -osuuskunnasta.
Kahvi on Etiopian tärkein vientituote. Liukuhihnalla kahvinpavuista erotetaan pois huonot pavut. Kuva Addis Abeban liepeillä sijaitsevasta Oromia Coffee Farmers -osuuskunnasta.

Myös hallitusammattilainen Jyrki Koskelo keskittyisi jalostukseen.

”Kiina hallitsee maailman teollisuustuotantoa. Siellä palkkakustannukset ovat kuitenkin kasvussa, minkä vuoksi työpaikkoja siirtyy halvemman tuotannon maihin. Kiinan arvion mukaan seuraavan kymmenen vuoden aikana 70–80 miljoonaa työpaikkaa siirtyy muualle.”

Koskelon mukaan Etiopialla on hyvät mahdollisuudet napata osa tuotannosta itselleen. Markkinat taas ratkaisevat sen, mihin tuotteisiin Etiopiassa kannattaa keskittyä.

Koskelo on työskennellyt kehitysrahoituksen asiantuntijana yli 30 vuotta. Hän on toiminut Maailmanpankkiin kuuluvan Kansainvälisen rahoitusyhtiön IFC:n varapääjohtajana ja vastaa nyt sijoitusyhtiö Atlas Maran sijoitusstrategiasta.

Kuljetus lentorahtina

Jyrki Koskelon mukaan logistiikka on keskeistä Etiopian kaltaiselle sisämaan valtiolle, jolla ei ole satamaa.

”Teollisuus kasvaa yleensä rannikkokaupungeissa. Suuri kysymys on se, miten saada tavaraa ulos kannattavasti.”

Afrikan sarvessa sijaitseva Etiopia vie meriteitse kulkevan rahtinsa pienen Djiboutin kautta.

Etiopia kuljettaa suuren osan vientituotteistaan lentoteitse.
Etiopia kuljettaa suuren osan vientituotteistaan lentoteitse.

Vaikka rautatieverkostoa parannetaan, varmin väylä Etiopiasta maailmalle on ilman halki. Valtiollisella lentoyhtiöllä Ethiopian Airlinesilla on hyvä maine ja kattava reittiverkosto. Lentorahti kuitenkin rajaa sekä vienti- että tuontitavaran kokoa.

”Tärkeää on se, mitä Etiopiassa jo on ja mitä sinne logistisesti voi saada. Jos joutuu tuomaan kaiken raaka-aineen, niin mitä järkeä siinä on?” Koskelo pohtii.

Hänen mukaansa maan autoritaarinen hallinto on tehnyt järkeviä valintoja.

”Johtoa arvostellaan, mutta se on ajatellut jopa tavallista ihmistä.”

Silti kehityksen suurin riski on Koskelon mukaan juuri hallinto, jota arvostelijat syyttävät diktatuuriksi.

”Voi syntyä tilanne, jossa johto ei enää toimi järkevästi ja raha menee väärään taskuun.”

Toiseksi uhkakuvaksi hän nimeää nopean väestönkasvun. Etiopian väkiluvun arvioidaan kaksinkertaistuvan reilussa 20 vuodessa.

”Miten kaikille nuorille saadaan työtä ja mahdollisuuksia?” Koskelo miettii.

Kalusteita Suomen tyyliin

Addis Abeban päivä kääntyy iltaan, ja kiinalaissyntyisellä Sini Puustisella on aikaa istahtaa. Hän omistaa huonekaluja valmistavan yrityksen suomalaisen miehensä Henrik Puustisen kanssa.

Sini Puustinen omistaa huonekaluja valmistavan yrityksen miehensä Henrik Puustisen kanssa. Huonekaluja hankkivat suomalaiseen muotoiluun ihastuneet etiopialaiset.
Sini Puustinen omistaa huonekaluja valmistavan yrityksen miehensä Henrik Puustisen kanssa. Huonekaluja hankkivat suomalaiseen muotoiluun ihastuneet etiopialaiset.

Liikeidea syntyi, kun kaupunkiin muuttanut pariskunta huomasi, ettei länsimaisia huonekaluja myyty missään. Vuonna 2010 perustetun Sini Furnituren ensimmäiset asiakkaat olivat muita ulkomaalaisia, joita kaupungissa on arviolta 200 000. Vähitellen myös hotellit ja ravintolat kiinnostuivat, ja nyt suurin ostajaryhmä ovat suomalaiseen muotoiluun ihastuneet etiopialaiset.

Ulkomaalaisena naisena ei ollut helppo saavuttaa etiopialaisten luottamusta. Sini Puustisen mukaan lähes kaikki yhteistyökumppanit ovat miehiä.

”He eivät uskoneet, että yritykseni voisi menestyä. Tämä on miesten maailma.”

Nyt suunnitelmissa on laajentaa toimintaa Tansaniaan ja mahdollisesti Keniaan.

Etiopiassa osaavien työntekijöiden löytäminen on ollut vaikeaa. Yritys on kouluttanut kaikki 70 työntekijäänsä, ja usein varsinaisten tehtävien lisäksi on opeteltu työkulttuuria.

”Täällä työntekijöille täytyy opettaa, kuinka työskennellä ahkerasti.”

Sini Puustinen ei pidä syynä väestön alhaista koulutustasoa. Aikuisista luku- ja kirjoitustaitoisia on alle puolet, nuorista noin 60 prosenttia. Peruskoulun aloittaa 95 prosenttia lapsista, mutta vain puolet heistä suorittaa loppuun kahdeksanvuotisen koulun.

Puustisia lupamenettelyt ja pätkivä sähkö turhauttavat.

”Byrokratia vie aikaa. Pitäisi olla enemmän englantia osaavaa väkeä. Sähkökatkot ovat toistuvia, sillä siirtoverkot eivät kestä”, Henrik Puustinen kertoo.

Uusiutuvaa energiaa vientiin

Teollistuminen vaatii lisää sähköä ja nykyistä parempaa toimitusvarmuutta. Etiopia aikoo hiilineutraaliksi valtioksi vuoteen 2025 mennessä ja panostaa uusiutuvaan energiaan, erityisesti vesivoimaan ja tuulipuistoihin.

Patohankkeillaan Etiopia on suututtanut naapureitaan, etenkin Niilin alajuoksulla sijaitsevan Egyptin

Vesivoimassa on valtavasti mahdollisuuksia, sillä Etiopian ylängöiltä on peräisin 80 prosenttia Niilin vedestä. Patohankkeillaan Etiopia on kuitenkin suututtanut naapureitaan, etenkin Niilin alajuoksulla sijaitsevan Egyptin. Myös maan sisällä hankkeet herättävät vastustusta, kun pienviljelijöitä ja paimentolaisia joutuu siirtymään patojen alta.

Patohankkeista suurin on Grand Renaissance. Jos se toteutuu, siitä tulee muutaman vuoden kuluttua Afrikan suurin vesivoimala. Silloin sähköä riittäisi Etiopian tarpeisiin ja myyntiin.

Etiopian mahdollisuudet on havaittu myös ulkomailla. Maahan investoidaan Afrikan maista kolmanneksi eniten. Suurimmat sijoittajat ovat Kiina, Turkki ja Intia.

Jyrki Koskelo kehottaa suomalaisia mukaan.

”Isojen yritysten pitäisi satsata, sillä kysyntä kasvaa. Monen henkisenä kynnyksenä on kuitenkin muistikuva 1980-luvun nälänhädästä: pelätään, että täällä ryöstetään heti.”

Hänestä myös maanosan sisällä on suuria mahdollisuuksia.

”Afrikkalaisten maiden välinen kauppa on ihan marginaalista. Olisi huomattavasti helpompaa alkaa tehdä tuotetta, jota käytetään Afrikan sisällä, kuin viedä sitä vaikka Kiinaan.”

Kulkuneuvoja ja teknologiaa

Viime vuonna kännykkä oli joka kolmannella etiopialaisella. Internetiä sen sijaan käytti vain 2,9 prosenttia kansasta, käy ilmi Maailmanpankin tilastoista.

Isoillakaan yrityksillä ei ole välttämättä nettisivuja, kertoo Michael Mekonnen.

Hänen yrityksensä Menkem Internationalin tiedot löytyvät internetistä. Yritys tuo maahan koneita ja moottoriajoneuvoja sekä niiden osia. Lisäksi Menkem vie Aasiaan palko- ja öljykasvien siemeniä. Viennin ja tuonnin yhdistäminen on etiopialaisissa yrityksissä tavallista.

Mekonnen aikoo ryhtyä valmistamaan suosittuja kolmipyöräisiä kulkuneuvoja, joista Etiopiassa käytetään nimeä bajaj. Nyt ne tuodaan Intiasta.

”Mallia voisi kehittää niin, että sillä pääsisi myös maastoon.”

Markos Lemman yritys Iceaddis auttaa start up -yrittäjiä uran alkuun.
Markos Lemman yritys Iceaddis auttaa start up -yrittäjiä uran alkuun.

Ideoita riittää myös Markos Lemmalla. Hänen yrityksensä Iceaddis auttaa kasvuhakuisia yrityksiä alkuun ja tarjoaa paikan vaihtaa kokemuksia. Valtaosa ideoista liittyy teknologiaan. Yksi on keksinyt karttapalvelun älypuhelimeen, toinen internetsivuston pääkaupungin tapahtumista.

Lemma ei murehdi internetinkäyttäjien toistaiseksi pientä määrää.

”Kun on aika hankkia uusi kännykkä, kaikki haluavat älypuhelimen”, hän kertoo.

Kukkia, kahvia ja turisteja

Jeepin pyörät rullaavat uudenkarhealla asfaltilla Bahir Darissa Luoteis-Etiopiassa. Pääkadun varrella on kauppoja ja upeita hotelleja. Tana-järvi välkkyy puiden lomasta.

Bahir Darissa matkailu tuo tuloja. Monet hotellit sijaitsevat Tana-järven rannalla.
Bahir Darissa matkailu tuo tuloja. Monet hotellit sijaitsevat Tana-järven rannalla.

Etiopiassa turismi on vasta kehitteillä. Maa tarjoaisi koettavaa niin luontomatkailijalle kuin historiasta kiinnostuneelle, kunhan viesti vain kiirisi eteenpäin.

Turismin merkitys on suurempi kuin ne rahasummat, joita matkaajat tuovat maahan, Jyrki Koskelo arvioi.

”Turistilennoilla ylimääräinen rahtitila voidaan käyttää vientituotteiden kuljetukseen. Siitä hyötyisi esimerkiksi kukkateollisuus.”

Ruusut ovat Etiopiassa kasvava liikeala. Mallia on otettu naapurista Keniasta, jolla on vakaat markkinat Euroopassa. Samaa tavoittelee Etiopia, joka vie kukkia myös Lähi-itään ja Japaniin.

Kukkiakin tärkeämpi vientituote on kahvi. Viime vuonna Etiopia vei kahvia lähes 200 000 tonnia, vaikka noin puolet kahvipavuista kulutetaan kotimaassa. Kahvinviljely tuo elannon yli 15 miljoonalle etiopialaiselle, joista suurin osa on pienviljelijöitä.

Mutta mikä Etiopiaa odottaa vuonna 2025?

Etiopialaiset toivovat, että maa olisi Afrikan tuotannollinen keskus ja keskipiste muutenkin. Monet yritykset ja järjestöt ovat jo sijoittaneet päämajansa Addis Abebaan. Jos nykyiset hankkeet toteutuvat, Etiopia on keskituloinen ja hiilineutraali.

TEKSTI JA KUVAT JOHANNA LIPSANEN

Kirjoittaja on vapaa toimittaja.

Joulukuu 4/2015