Pääministeri Abiy Ahmed Ali tervehtii kannattajiaan Meskelin aukiolla Addis Abebassa heinäkuussa 2018.

Etiopia sai rauhannobelistin

Pääministeri Abiy Ahmed Ali neuvotteli rauhan Eritrean kanssa mutta joutuu nyt kohtaamaan vieläkin suuremman haasteen: oman maansa etnisen nationalismin.

”Suurin muutos, mitä Etiopiassa on koskaan koettu.”

Suurlähettiläs Helena Airaksinen kuulostaa innostuneelta puhelimessa. Hän on seurannut Etiopian tapahtumia aitiopaikalta pääkaupungissa Addis Abebassa.

”Muutos” on vaatimaton termi kuvaamaan Etiopiassa käynnistyneitä uudistuksia, sillä puolitoista vuotta sitten valtaan astunut pääministeri Abiy Ahmed Ali haluaa panna koko yhteiskunnan uusiksi.

Tehtävälistalla ovat muiden muassa demokraattiset vaalit, valtiojohtoisen talouden muuntaminen yritysvetoiseksi, poliittisten vankien vapauttaminen, sananvapauden kunnioittaminen, opposition kutsuminen uudistustalkoisiin ja naisten nimittäminen korkea-arvoisiin tehtäviin.

Abiy Ahmed Ali auttoi päättämään kaksikymmenvuotisen konfliktin Eritrean kanssa ja Sudanin sotilashallintoa sopimaan opposition kanssa.

Abiyn vallankumous ei rajoitu maan rajojen sisäpuolelle. Pian valtaan astumisensa jälkeen hän matkasi naapurimaihin hieromaan rauhaa. Abiy auttoi päättämään kaksikymmenvuotisen konfliktin Eritrean kanssa ja Sudanin sotilashallintoa sopimaan opposition kanssa.

Lokakuussa 2019 Abiylle myönnettiin Nobelin rauhanpalkinto. Perusteluissa painotettiin Eritrean kanssa solmittua historiallista rauhansopimusta.

Ottaako Etiopia takapakkia?

Samaan aikaan kun Abiy Ahmed Alin Nobel-palkintoa juhlittiin maailmalla, kansainvälinen media muistutti, että pääministerin kuherruskuukausi on ohi.

Uutiskuvissa on nähty hallituksen vastaisia mielenosoituksia ja keskenään kahakoivia ihmisryhmiä. Oromian osavaltiossa kuoli lokakuun lopulla 86 ihmistä, kun etniset ryhmät ottivat yhteen. Yli kaksi miljoonaa ihmistä on lähtenyt sisäiseen maanpakoon etnisen väkivallan takia.

Ihmisoikeusjärjestö Amnestyn puheenjohtaja Kumi Naidoo onnitteli Abiytä sanomalla, että palkinnon tulisi motivoida häntä tarttumaan ”ihmisoikeusongelmiin, jotka uhkaavat tehdä tyhjäksi kaiken tähän mennessä saavutetun”.

Etiopian vanha terrorisminvastainen laki on yhä voimassa, ja sitä käytetään toisinajattelijoiden ja kriitikoiden vangitsemiseen.

Amnesty huomautti myös, että Etiopian vanha terrorisminvastainen laki on yhä voimassa ja sitä käytetään toisinajattelijoiden ja kriitikoiden vangitsemiseen. Pidätykset ovat lisääntyneet kesäkuun 2019 jälkeen, kertoo Amnestyn Suomen osaston asiantuntija Anu Tuukkanen.

”Esimerkiksi elokuussa pidätettiin yliopiston opettaja, joka oli antanut tietoja vanhaa valtaeliittiä arvostelevaan kirjaan. Tämäntyyppisiä tapauksia on taas ilmennyt uudestaan, eli maassa mennään takapakkia.”

Etninen nationalismi nousussa

Etiopiassa on yksi ja sama puoluekoalitio pitänyt valtaa yli 25 vuotta. Se johtaa liittovaltiota, joka koostuu yhdeksästä pääosin etnisesti määritellystä osavaltiosta. Osavaltioilla on suuri itsemääräämisoikeus, mutta puolue-eliitti nimittää osavaltioiden poliittiset johtajat.

Osavaltioiden hallinnointikyky on viime aikoina heikentynyt, kun poliitikkoja on erotettu korruptioepäilyjen vuoksi. Tämä on synnyttänyt valtatyhjiön, jota etnistä nationalismia hyödyntävät poliitikot ovat alkaneet täyttää. Heidän puheensa uppoavat erityisen hyvin työttömiin nuoriin.

Hallitus on puun ja kuoren välissä.

Hallitus on puun ja kuoren välissä. Jos se ei puutu tilanteeseen, konfliktit saattavat riistäytyä käsistä. Jos se taas lähettää sotilaita pidättämään nationalisteja tukevia mellakoivia nuorisojoukkoja, kansa alkaa pelätä vanhan sortovallan paluuta.

”On vaara, että osavaltioiden turvallisuusjoukot alkavat taistella keskenään”, Helena Airaksinen sanoo.

Hän kuitenkin muistuttaa, että pääministeri Abiy Ahmed Ali on kaikesta huolimatta tuonut uutta toivoa Etiopiaan. Toisaalta etenkin nuoriso odottaa nopeita tuloksia, eikä niiden tuottaminen ole helppoa.

”On vaikea uudistaa rakenteita, jotka ovat yli 20 vuotta toimineet tietyllä tavalla. Muutoksen täytyy olla totaalinen, jos halutaan luoda aito oikeusvaltio”, Anu Tuukkanen sanoo.

Airaksinen on samaa mieltä.

”Hallituksella on halu uudistaa instituutiot, mutta tehtävä on valtavan suuri. Suomessakin sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus on kestänyt kauan, ja Etiopiassa yritetään sentään panna koko yhteiskunta uusiksi. Muutos ei tapahdu puolessatoista vuodessa, mutta suunta on oikea”, hän sanoo.

TESKTI JUKKA ARONEN

KUVA LK/MINASSE WONDIMU HAILU

Kirjoittaja on vapaa toimittaja.

Joulukuu 4/2019