Kehitysrahoitusyhtiö Finnfund on rahoittanut kenialaista Universal Corporation -lääketehdasta vuodesta 2005. Finnfund myi omistusosuutensa pois viime vuodenvaihteessa.

Finanssisijoituksilla kehitystä

Ulkoministeriössä pohditaan, mihin finanssisijoituksiin varatut rahat tulisi käyttää.

Viime vuonna Suomen hallitus päätti muuttaa osan kehitysyhteistyön lahja-avusta laina- tai sijoitusmuotoiseksi tueksi kehitysmaille. Niin kutsuttuihin kehityspoliittisiin finanssisijoituksiin on varattu vuosittain 140 miljoonaa euroa vuoteen 2019 saakka.

Kuluvana vuonna valtion kehitysrahoitusyhtiö Finnfund saa 130 miljoonan euron rahoituksen. Loput sijoitetaan rahoitusyhtiö Inter-American Investment Corporationiin (IIC), joka rahoittaa yksityisiä hankkeita Latinalaisessa Amerikassa.

Ensi vuoden finanssisijoituksista päätetään viimeistään syksyllä.

Ulkoministeriön kehityspolitiikan neuvonantaja Nina Kataja kertoo, että ehdotuksia uusista rahoituskohteista tulee lähes viikottain. Tärkeintä on, että hankkeet tukevat kehityspolitiikan painopisteitä, kuten naisten ja tyttöjen oikeuksia sekä luonnonvarojen kestävää käyttöä.

”Selvitämme mahdollisuuksia tukea sijoituksilla naisyrittäjiä, hauraita valtioita ja päästöjä vähentäviä hankkeita, jotka liittyvät uusiutuvaan energiaan.”

”Selvitämme mahdollisuuksia tukea sijoituksilla naisyrittäjiä, hauraita valtioita ja päästöjä vähentäviä hankkeita, jotka liittyvät uusiutuvaan energiaan.”

Mahdollisia sijoituskohteita ovat myös kansainvälisten kehityspankkien rahastot, jotka luotottavat kehitysmaita edullisilla ehdoilla. Esimerkiksi Afrikan kehitysrahasto antaa lahja-avun ohella luottoja vähiten kehittyneille maille, Kataja kertoo.

Eläkerahastot mukaan

Kehityspoliittisilla finanssisijoituksilla rohkaistaan myös yksityisiä sijoittajia kehitysmaihin. Kansainvälisen kehitysrahoituksen asiantuntija Jyrki Koskelo pitää suuntaa oikeana, sillä julkinen apu ei yksin riitä.

”Suomi on muista jäljessä. Esimerkiksi Britannia, Saksa ja Ruotsi ovat miettineet pitkään keinoja, joilla julkista ja yksityistä rahaa yhdistetään kehitysmaiden sijoituskohteissa.”

Yksityisten sijoitusten houkuttelu ei ole helppoa. Ennen rahoituspäätöksiä sijoittajat ja rahastojen salkunhoitajat laskevat tarkasti sijoituskohteiden tuotto-odotuksia ja riskejä.

Koskelon mielestä esimerkiksi eläkerahastot sopisivat kumppaneiksi valtion finanssisijoituksille kehitysmaissa. Suomalaisten eläkesijoitusten arvo oli vuodenvaihteessa yli 180 miljardia euroa.

”Jo prosentti näistä varoista on iso summa. Sijoitukset kehitysmaihin olisivat myös hyvä tapa hajauttaa eläkesijoituksia.”

Koskelo muistuttaa, että suomalaisten pääomat ovat pieniä.

”Esimerkiksi metsätaloudessa, puhtaassa energiassa ja terveydenhuollossa Suomella olisi muutakin annettavaa kuin pelkkä raha.”

TEKSTI MATTI REMES

Kirjoittaja on vapaa toimittaja.

Kesäkuu 2/2016