Harppaus aurinkosähköön

Kehitysmaissa ei tarvita suuria voimalaitoksia eikä kalliita siirtoverkkoja. Niissä siirrytään suoraan edulliseen ja hajautettuun aurinkosähköön, kirjoittaa Timo Rosenlöf.

Kehitysmaiden kuluttajat tarvitsevat enemmän ja nopeammin sähköä kuin heidän kotimaansa pystyvät tuottamaan ja siirtämään. Ne, joilla on rahaa, ovat perinteisesti hankkineet dieselgeneraattoreita. Ilmanlaatu, maan saastuminen ja ilmastonmuutos eivät ole kiinnostaneet juuri ketään.

”Kehitysmaissa sähkönhinta on erittäin poliittinen asia, ja sitä ohjaavat poliittiset intohimot.”

Perinteinen keskitetty sähköntuotantomalli vaatii kalliita voimalaitoksia ja sähköverkkoja. Varat niihin pitäisi kerätä asiakkailta eli sähkönkäyttäjiltä. Kehitysmaissa asia ei ole kuitenkaan näin yksinkertainen. Sähkönhinta on erittäin poliittinen asia, ja sitä ohjaavat poliittiset intohimot.

Sähkönhinnan nosto tarkoittaa poliittista itsemurhaa. Siksi sähkönhinta pysyttelee tyypillisesti tasolla, jolla ei kerrytetä varoja investointeihin. Lisäksi asiakkaiden laskuttaminen on vaikeaa, sähköä varastetaan paljon ja omistajat edellyttävät suhteettomia tuloutuksia. Ja miksi sähköverkkoja kannattaisi edes laajentaa alueille, joilla on harva asutus ja köyhä väestö?

Lopputuloksena on umpikuja, jossa suuri osa kehitysmaista nykyisin on. Perinteisellä keskitetyllä mallilla ei saada kurottua kiinni kuilua, joka kasvaa sähkön kysynnän ja tarjonnan välillä.

Hajautetun mallin veturina on aurinkosähkö. Kehitysmaissa sen käyttö on luontevaa, sillä maat sijaitsevat lähes poikkeuksetta aurinkoisilla alueilla.

Aurinkosähköä voidaan tuottaa missä kokoluokassa tahansa yksittäisestä kännykänlatauksesta suuriin voimalaitoksiin. Sillä voidaan tuottaa energiaa yksin tai yhdessä muiden tuotantomuotojen kanssa. Sitä voidaan syöttää suoraan sähköverkkoon.

Kyse ei ole enää vain kiehtovasta visiosta vaan valmiista teknologiasta, jonka käyttö maailmassa kasvaa nopeammin kuin minkään muun sähköntuotantomuodon: vuodesta 2000 maailman aurinkosähkökapasiteetti on satakertaistunut.

”Kuluttajat ostavat aurinkosähköä, koska se on helpointa ja halvinta.”

Kuluttajat ostavat aurinkosähköä, koska se on helpointa ja halvinta. Yritykset asentavat aurinkosähköä vanhojen generaattoreidensa viereen ja keskiluokka tekee samoin. Usein generaattori korvataan akustolla. Vähävaraiset ostavat pieniä paneeleja ja akkuja – ja säästävät näin rahaa.

Maailmassa on vielä puolitoista miljardia ihmistä, jotka elävät ilman sähköä. He vaurastuvat, ja samaan aikaan aurinkosähkön hinta laskee.

Aurinkosähköä kysytään jatkossa kiihtyvään tahtiin. Sähköntuotanto ja -kulutus eivät ole enää kenenkään ohjattavissa eikä rajoitettavissa. Aurinkosähköä sanotaan perustellusti maailman demokraattisimmaksi sähköntuotannon muodoksi.

TEKSTI TIMO ROSENLÖF

Kirjoittaja on Naps Solar -konsernin hallituksen puheenjohtaja. Naps on suunnitellut ja toimittanut aurinkosähkön järjestelmiä vuodesta 1981.

Syyskuu 3/2015