Lapsiystävällisessä tilassa pakolaisleirin lapset voivat leikkiä ja opiskella turvallisessa ympäristössä.

Hätäapua hetkeksi

Pelastakaa Lapset -järjestö jakaa Suomen ulkoministeriön tuella käteisapua hädänalaisille pakolaisille Somaliassa.

Somalian kevät 2016 oli kuiva. Myös syksyn sadekausi jäi laihaksi. Maa kuivui koppuraksi. Vilja ei kasvanut, vuohet menehtyivät. Ruoan hinnat nousivat, rahat ehtyivät.

Syötävää ja juotavaa oli silti saatava jostain.

Raho Hassan, 32, asui Aashowin kylässä lähellä Baidoan kaupunkia aviomiehensä ja viiden lapsensa kanssa. Ruokaa ei ollut tarpeeksi, joten hän vähensi päivän ateriat kolmesta yhteen. Sekään ei riittänyt. He jättivät kotinsa ja lähtivät Baidoaan, jossa he päätyivät Garasgoofin pakolaisleirille.

Raho Hassan on yksi 1,8 miljoonasta itäafrikkalaisesta, joka on joutunut jättämään kotinsa kuivuuden vuoksi.

Siellä Hassan ja lapset asuvat edelleen. Hän on yksi 1,8 miljoonasta itäafrikkalaisesta, joka on joutunut jättämään kotinsa kuivuuden vuoksi.

Vielä pahempaa oli edessä. Hassan odotti kuudetta lastaan, kun hänen miehensä sai surmansa. Hänestä tuli yksinhuoltaja, joka yritti selvitä päivästä toiseen.

Keväällä 2019 Hassan kuuli ilokseen, että saisi käteisapua.

Pelastakaa Lapset -järjestö auttaa pakolaisia Suomen ulkoministeriön tuella yhdellätoista leirillä Baidoassa. Käteisapua riitti jaettavaksi 1 725 kotitaloudelle. Kukin perhe saisi 45 euroa kuukaudessa neljän kuukauden ajan ja lisäksi koulutusta lapsilleen.

Hassan osti käteisavulla ruokaa ja pystyi jälleen valmistamaan kolme ateriaa päivässä. Kolme vanhinta lasta aloitti leirillä koulun, jota Pelastakaa Lapset tukee.

Kuivuuden kierre

Somaliassa kuivuuskaudet seuraavat tiheästi toisiaan. Vuoden 2011 kuivuus aiheutti nälänhädän, jossa menehtyi neljännesmiljoona ihmistä. Kuolleista puolet oli lapsia.

Kului muutama vuosi. Sateita ei taaskaan tullut tarpeeksi.

Somaliassa sataa yleensä keväisin ja syksyisin. Yhdellä alueella voi olla liian kuivaa, toisella tulvia. Kumpikin voi tuhota sadot. Vuosina 2016–2017 Somaliaa koetteli vakava kuivuus, joka enteili jälleen nälänhätää. Avunantajat ehtivät jakaa ajoissa ruokaa ja vettä.

Sateita on jälleen odoteltu, mutta turhaan.

”Somalialaiset eivät ole vielä toipuneet vuoden 2017 kuivuudesta. Uusi kriisi on edessä, sillä viime kesä oli Afrikan sarvessa kuivin yli 35 vuoteen”, Pelastakaa Lasten ohjelmapäällikkö Tupuna Mäntysaari toteaa.

Afrikan sarven ydinaluetta ovat Somalia, Djibouti, Etiopia ja Eritrea.

Somalian luvut ovat karuja: Noin 2,1 miljoonalla ihmisellä ei ole tarpeeksi ruokaa, ja he tarvitsevat apua selviytyäkseen. Miljoonaa alle viisivuotiasta lasta uhkaa aliravitsemus, ja heistä joka viides kärsii todennäköisesti vakavasta aliravitsemuksesta ensi kesään mennessä.

Maan sisäinen pakolaisuus lisääntyy jälleen.

Kaksi vuotta sitten Baidoassa oli 70 leiriä. Nyt leirejä on 435 ja pakolaisia reilut 330 000.

Lähes 60 000 somalialaista jätti kotinsa kuivuuden vuoksi tammi- ja toukokuun 2019 välisenä aikana. Eniten pakolaisia on pääkaupunki Mogadishun liepeillä, toiseksi eniten Baidoassa. Kaksi vuotta sitten Baidoassa oli 70 leiriä. Nyt leirejä on 435 ja pakolaisia reilut 330 000.

Lyhytaikainen apu auttaa edes hetken, kun hätä on suurin, Mäntysaari selittää.

Suomalaisrahoitteista käteisapua saavat ihmiset, joiden on vaikeinta selviytyä. Valinnan tekee komitea, joka koostuu pakolaisleirin asukkaista. Avunsaajat ovat yleensä lapsia ilman vanhempia, yksinhuoltajia, vanhuksia ja perheitä, joissa on esimerkiksi vammaisuutta.

Lasten suojelua

Pelastakaa Lapset pyrkii nimensä mukaisesti suojelemaan lapsia. Baidoan pakolaisleireillä tavoitteena on turvata perheelle ruokaa ja lapsille suojelua esimerkiksi hyväksikäytöltä.

”On raiskauksia, varhaisia avioliittoja, heitteillejättöjä ja äärijärjestö al-Shabaab, joka värvää riveihinsä poikia”, Tupuna Mäntysaari luettelee.

Viidellä leirillä on niin kutsuttu lapsiystävällinen tila, jossa lapset voivat leikkiä ja opiskella aikuisten valvonnassa. Lapset saavat tarvittaessa psykososiaalista tukea. Ajatuksena on, että he ovat turvassa sillä välin, kun vanhemmat joutuvat järjestämään perheen asioita.

Järjestö tarjoaa myös koulutusta paikallisille lastensuojelun ammattilaisille.

Pienten lasten äideille kerrotaan lasten tarpeista ja isille siitä, miten käteisapua voi käyttää lasten hyväksi.

Pakolaiset saavat terveydenhoitoa ja vanhemmat neuvoja. Esimerkiksi pienten lasten äideille kerrotaan lasten tarpeista ja isille siitä, miten käteisapua voi käyttää lasten hyväksi.

Käteisapu tulee kuukausittain mobiilimaksuna.

”Jotkut avunsaajat laittavat käteisavusta vähän sivuun ja aloittavat pientä kaupankäyntiä, sillä uusia elinkeinoja on keksittävä”, Mäntysaari kertoo.

Hän vieraili äskettäin Baidoan leireillä, joissa alaikäisiä lapsia on karkeasti puolet asukkaista.

Avuksi lapsilisä

Käteisapu voi pelastaa jopa ihmishenkiä, mutta pitkäaikaiseksi ratkaisuksi siitä ei ole. Somaliaan on kehitteillä sosiaaliturvajärjestelmä, johon kuuluisi esimerkiksi lapsilisä.

Pelastakaa Lapset kuuluu sosiaaliturvaa suunnittelevaan työryhmään.

”Lapsilisällä voisi ostaa vaikka ruokaa”, Tupuna Mäntysaari sanoo.

Niin kutsuttua lapsilähtöistä sosiaaliturvaa on kokeiltu Somalimaassa. Sen avulla köyhät perheet selviytyisivät paremmin ja lapset voisivat käydä koulua. Suunnittelussa on mukana YK-järjestöjä ja Maailmanpankki, joka voisi aloittaa rahoituksen vuonna 2020.

Myös sosiaaliturva vaatii paikallisten ihmisten kouluttamista, Mäntysaari sanoo. Vanhempia on ohjattava ajattelemaan sitä, mikä on lapselle hyväksi.

TEKSTI PÄIVI ÄNGESLEVÄ

KUVA MUSTAFA SAEED/PELASTAKAA LAPSET

Kirjoittaja on vapaa toimittaja.

Joulukuu 4/2019