Hyvä paha muovi

Murto-osa maailman muovista käytetään Afrikassa, mutta muovi on sielläkin mittava ongelma. Suomalaisyhtiö aloittelee Keniassa maidon muovipussitusta – ja sillä voi olla paljon myönteisiä vaikutuksia.

Julkisessa keskustelussa muovista on tullut terveyden ja ympäristön ykkösvihollinen. Silti se on yhä hyvä pakkausmateriaali, kun ruoan ja juoman pitää säilyä puhtaana pitkään. Ainakin se on kartonkia edullisempi vaihtoehto köyhän maan kuluttajille.

”Keniassa saa samalla hinnalla kolme kartongista tai neljä muovista tehtyä kahden desilitran maitopakkausta. Kun rahasta on tiukkaa, ihmiset maksavat mieluummin sisällöstä kuin pakkauksesta”, sanoo suomalaisen Elecster Oyj:n entinen toimitusjohtaja Jarmo Halonen.

Elecster suunnittelee, valmistaa ja markkinoi iskukuumennetun maidon prosessointi- ja pakkauskoneita sekä muovisia pakkausmateriaaleja vientimarkkinoille. Keniassa yhtiön uusi tuotantolaitos alkoi pussittaa asiakkaidensa maitoa paikan päällä valmistettuun muoviin vuoden 2018 lopussa.

Iskukuumennuksessa maito lämmitetään pariksi sekunniksi 140–150 asteeseen, jolloin pieneliöt kuolevat. Siksi se on hygieenisempää kuin toreilta tai tiloilta hankittu käsittelemätön maito.

Kuumennuksen jälkeen maito myös säilyy kuukausia huoneenlämmössä. Siitä on hyötyä köyhien maiden kaupoissa ja kodeissa, joissa ei välttämättä ole jääkaappia tai edes sähköä.

”Kouluissa muoviset maitopakkaukset kerätään ja lähetetään takaisin muovitehtaalle, jossa niistä valmistetaan uusia tuotteita”, Halonen kertoo.

Hän myöntää, että muutoin Keniassa muovinkeräys ja -kierrätys on lähes olematonta.

Maitotalous kehittää

Elecster on toiminut Keniassa 1980-luvulta lähtien. Ensimmäinen asiakas oli Merun osuustoimintameijeri, joka toimittaa iskukuumennettua maitoa keskiseen Keniaan ja pääkaupunkiin Nairobiin.

Meijerin ensimmäinen laitteisto tuotiin Suomesta kehitysyhteistyövaroin. Sen jälkeen meijeriä on laajennettu kuusi kertaa kaupallisella rahalla. Samalla käsitelty maitomäärä on kasvanut alun 1 500 litrasta 220 000 litraan päivässä.

Halonen korostaa maidontuotannon merkitystä alueen kehitykselle. Viljelijöiden toimeentulo turvaa lasten koulutuksen ja hyvinvoinnin.

”Maidontuottajat kertovat, että tuntevat vihdoin itsensä kunniallisiksi kansalaisiksi”, hän sanoo.

TEKSTI TIINA KIRKAS
GRAFIIKKA JUHO HIILIVIRTA
KUVA WIKIMEDIA COMMONS

Kirjoittaja on vapaa toimittaja.

Joulukuu 4/2018