Ilmastonmuutos vaarantaa terveyden

Ilmastonmuutos vaikuttaa tautien leviämiseen. Moni valtio ei kuitenkaan ole varautunut tähän tulevaisuudennäkymään riittävästi, kirjoittaa rokotteiden saatavuutta edistävän GAVI-järjestön toiminnanjohtaja Seth Berkley.

Maailmassa on monia ilmaston aiheuttamia riskejä, äärimmäisten sääolosuhteiden aikaansaamista infrastruktuurivaurioista kuivuuden aiheuttamaan ruokaturvattomuuteen. Niihin tulisi varautua kiireellisesti. Kenties kaikkein merkittävimmästä riskitekijästä ei kuitenkaan keskustella lähes ollenkaan – ilmastonmuutoksen vaikutuksesta ihmisten terveyteen.

Luonnonkatastrofien iskiessä tulvista, nälänhädästä tai rakennusten sortumisesta aiheutuvat uhriluvut ovat usein vasta alkua. Niitä seuraavat sairaudet ja taudit ovat joskus paljon haitallisempia. Globaalien lämpötilojen ja merenpintojen jatkaessa nousuaan myös luonnonkatastrofien yleisyys ja intensiteetti kasvavat. Tällöin myös tappavien epidemioiden ja paikallisesti esiintyvien tautien leviämisen riski kohoaa.

Tämän riskin merkitys korostui vähän aikaa sitten Mosambikissa, jossa maaliskuussa iskenyt sykloni Idai on johtanut koleraepidemiaan. Heinäkuun alkuun mennessä alueella oli raportoitu yli 6700 epäiltyä koleratapausta.

Sama pätee usein huomiotta jätettyyn paikallisesti esiintyvien tautien riskiin. Tulvat aiheuttivat tuhoa Pakistanissa vuonna 2010 ja vuosi niiden jälkeen oli raportoitu 37 miljoonaa malaria-, ripuli- tai akuuttia hengitys- ja ihoinfektio tapausta. Samalla tavalla Salomonsaarilla vuonna 2014 trooppinen myrsky aiheutti tulvia pääkaupungissa, mikä johti ripulitaudin puhkeamiseen. Tauti levisi viiteen muuhun piirikuntaan, jotka eivät olleet edes kärsineet itse tulvasta.

Vastustuskykyinen perusterveydenhuoltojärjestelmä on paras puolustus tällaista tuhoa vastaan. Silti asia saa vain vähän tilaa ilmastoagendalla. Tämä on vakava puute, sillä terveysjärjestelmät tapaavat olla erityisen haavoittuvaisia ympäristön häiriöille, olipa kyse ilmastonmuutoksesta tai jostain muusta. Tuoreen Maailman terveysjärjestön tutkimuksen mukaan 84 prosenttia 94:stä arvioidusta valtiosta eivät ole varautuneet havaitsemaan tautien puhkeamista tai vastaamaan niihin.

Välittömän katastrofivalmiuden heikkouden lisäksi vastustuskykyisten terveydenhuoltojärjestelmien rakentamisessa on epäonnistuttu, mikä heikentää perusterveydenhuoltoa pitkällä aikavälillä. Tämä pahentaa niin väestön kuin väestöä palvelevan järjestelmän haavoittuvuutta. Köyhillä ihmisillä on usein kaikkein rajoitetuin pääsy luotettavan ja tehokkaan perusterveydenhuollon ja kaikkein perustavanlaatuisimpien palveluiden piiriin. Lisäksi juuri he kärsivät monissa tapauksissa ilmastonmuutoksen vakavimmista seuraamuksista.

Ilmastonmuutoksen jatkuessa tällaisista heikkouksista johtuvat vaikutukset tulevat pahentumaan. Lisäksi tilannetta huonontavat entisestään muut globaalit trendit, kuten kaupungistuminen.

Vuoteen 2050 mennessä kahden kolmasosan maailman väestöstä arvioidaan asuvan urbaaneilla alueilla, mikä on 2,5 miljardia ihmistä enemmän kuin tällä hetkellä. Nopeaa kaupungistumista ajaa osittain köyhyys ja konfliktit sekä juurikin ilmastonmuutos ja se tulee lisäämään epidemioiden sekä paikallisesti esiintyvien tautien riskiä. Korkeampi väestöntiheys lisää tartuntoja, kun lisääntynyt saaste ja julkisen sanitaation puutteet voivat johtaa hengitystietauteihin (kuten keuhkokuumeeseen) ja ripulitauteihin (kuten rotavirukseen ja koleraan).

Tämä huoli ei kosketa ainoastaan köyhiä maita. Tulevina vuosikymmeninä kohoavien lämpötilojen odotetaan tuovan tartuntatautien levittäjiä takaisin: esimerkiksi keltakuumehyttyset voivat palata Eurooppaan ja Pohjois-Amerikkaan. Kohoavat lämpötilat voivat jopa aiheuttaa niiden leviämisen uusille alueille aina niin pohjoiseen kuin Kanadaan asti. Keltakuume oli aikanaan laajalle levinnyt Yhdysvalloissa ja osissa Eurooppaa ja se saattaa tulla takaisin. Hyttyslajien leviäminen voi johtaa myös denguekuumeen ja zikaviruksen puhkeamisiin. Hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin IPCC:n tiedon mukaan ilmastonmuutoksen ja väestönkasvun yhdistelmän arvioidaan altistavan 6 miljardia ihmistä lisää dengueinfektiolle vuoteen 2080 mennessä.

Ilman tehokasta perusterveydenhuoltoa vastaus edellä lueteltuihin ongelmiin tulee aina olemaan reaktiivinen, kallis ja tehoton. Onneksi kuitenkin on jo olemassa järjestelmä, joka helpottaa tarvittavaan terveydenhuollon tasoon pääsemistä.

Se sama järjestelmä on varmistanut immunisaation tavoittavan enemmän ihmisiä kuin mikään muu terveydenalan toimenpide. Yli 80 prosentilla maailman lapsista on nyt pääsy rutiinirokotuksiin, jotka suojaavat heitä esimerkiksi kurkkumätää, jäykkäkouristusta ja hinkuyskää vastaan. Ja tähän lukuun on otettu mukaan myös maailman köyhimmät valtiot ja haastavimmat olosuhteet.

Rokotusjärjestelmä voi toimia perusterveydenhuollon pohjana ja se pitäisi ehdottomasti laajentaa tavoittamaan kaikki lapset. Kun kontaktit paikallisyhteisöihin, toimitusketjut, koulutettu henkilökunta, tiedon seuranta, tautien valvonta ja terveystietorekisterit ovat jo olemassa, on muiden yksilöitä ja laajempaa yhteisöä hyödyttävien terveydenhuollon toimenpiteiden toteuttaminen huomattavasti helpompaa. Ne auttavat esimerkiksi ravintolisiin liittyvissä ohjelmissa ja malarian ennaltaehkäisyssä.

Vaikka onnistuisimme estämään globaalin keskilämpötilan kohoamisen yli kahden celsiusasteen esiteollisesta tasosta, meidän on varauduttava ilmaston aiheuttamien terveyskriisien dramaattiseen lisääntymiseen. Perusterveydenhuollon laajentaminen ja vahvistaminen ovat toimivia ja kustannustehokkaita tapoja rakentaa vastustuskykyä meitä odottavaa haastetta vastaan.

Seth Berkley

 

Seth Berkley on rokotteiden saatavuutta edistävän GAVI-järjestön toiminnanjohtaja.

Englannin kielestä suomentanut Maisa Borg.

© Project Syndicate, 2019

/